Kun kantaverkossa on meneillään isoja rakennushankkeita ja toisaalla verkkoa huolletaan, Fingridin käytön suunnittelun asiantuntijalla Tuomo Mäkihannulla ja kollegoilla riittää haasteita. Siirtokeskeytykset on suunniteltava ja ajoitettava niin, että työt voidaan hoitaa turvallisesti, käyttövarmuus kantaverkossa säilyy eikä keskeytyksistä aiheudu sähkömarkkinoille esimerkiksi ikäviä hintapiikkejä.
Käytön suunnittelun on tärkeä saada riittävän ajoissa tietoon keskeytystarpeet, joita eri osapuolilla verkossa on. Siirtokeskeytysten aikataulut lyödään lukkoon vuoden vaihteessa. Aikatauluihin on hyvä jättää pelivaraa, jotta keskeytykset on helpompaa aikatauluttaa tarvittaessa uudelleen, sillä varsinkin suurissa hankkeissa suunnitelmiin voi tulla muutoksia.
”Työ on vähän kuin palapelin kokoamista. Tietyt palaset eivät sovi keskenään yhteen käyttövarmuuden näkökulmasta ja aikataulullisesti palasille täytyy löytyä oma paikkansa. Aikatauluihin on hyvä jättää pelivaraa, jotta yksi muutos ei vaikuta koko vuoden suunnitelmiin”, Mäkihannu kuvailee.
Käytännössä keskeytyksiä on meneillään aina jossain päin kantaverkkoa. Normaalin kunnossapidon lisäksi keskeytyksiä tarvitaan uutta verkkoa rakennettaessa. Jokainen keskeytystilanne on suunniteltava ennalta ja käyttövarmuus verkossa varmistettava. Rajasiirtoyhteydet, joissa tehoa siirretään eri suuntiin naapurimaiden välillä, lisäävät suunnittelun tarvetta. Keskeytykset, joilla on vaikutusta rajasiirtoyhteyksien siirtokapasiteetteihin, koordinoidaan yhteispohjoismaisesti. Tietokoneet toimivat suunnittelun apuna ja hoitavat raa’an laskennan, mutta asiantuntijan näkemystä tilanteesta ne eivät korvaa.
”Tietokoneen avulla saadaan vastaus siihen kysymykseen, miten verkko kuormittuu missäkin käyttötilanteessa, mutta ei vielä siihen, mitä se kokonaisuuden kannalta tarkoittaa”, Mäkihannu toteaa.
Yllätyksiin pitää varautua
Markkinatilanne ja voimajärjestelmän käyttötilanne saattavat muuttua nopeastikin. Rajasiirtoyhteys tai tuotantolaitos voi vikaantua tai säästä riippuva tuotanto voi päivästä riippuen muuttaa siirtotilannetta merkittävästi. Mahdollisiin häiriötilanteisiin varaudutaan aina ennakkoon. Varasuunnitelmat ovat tarpeen etenkin, kun kyse on pitkistä − toisinaan jopa yli puoli vuotta kestävistä − siirtokeskeytyksistä. Mäkihannun ja kollegoiden pitää suunnitella, mitä missäkin käyttötilanteessa tehdään, jos jotain muuta menee toisaalla rikki, ja kuinka silloin pystytään turvaamaan alueen sähkönsiirto.
”Sähköverkossa voi tapahtua yllättäviä häiriöitä, mutta mitoitus- ja käyttösääntöjen ansiosta häiriöihin varaudutaan joka hetki ja laaditaan etukäteen selkeä toimintasuunnitelma mahdollisen häiriötilanteen hallitsemiseksi”, Mäkihannu kuvaa.
Sähkönsiirto voidaan turvata esimerkiksi kytkentämuutoksilla, kuormien siirtelyllä tai muodostamalla tilapäiset siirtoyhteydet olemassa olevaa verkkoa hyödyntäen. Olennaista on myös aikatauluttaa keskeytykset ja huoltotoimet niin, että pelivaraa riittää, vaikka aikataulut joltain osin viivästyisivätkin.
Oma Fingrid ilmoituskanavana
Siirtokeskeytysten suunnittelua tehdään karkealla tasolla jopa useiden vuosien aikajänteellä. Mitä lähempänä nykyhetkeä ollaan, sitä tarkempia suunnitelmat ovat. Kokonaisnäkemyksen muodostaminen edellyttää, että kantaverkkoyhtiöllä on tietoa myös asiakkaiden suunnitelluista keskeytyksistä sähköverkkoihin ja voimalaitoksiin. Tavoitteena on, että Fingridillä olisi tiedossaan aina jo edellisvuoden lopussa kaikki seuraavana vuonna verkkoon suunnitellut siirtokeskeytykset.
”On tärkeää, että asiakkaat välittävät meille tietoa omista siirtokeskeytystarpeistaan hyvissä ajoin. Meidän pitää nähdä kokonaisuus ennakkoon, jotta käyttövarmuus saadaan varmistettua. Lisäksi asiakkaiden ja Fingridin siirtokeskeytystä vaativat työt pyritään yhdistämään samaan keskeytykseen mahdollisuuksien mukaan”, Mäkihannu sanoo. Etenkin mittavissa rakennushankkeissa tarvitaan hyvää yhteistyötä, koska niissä isoja osia verkosta voi olla pois käytöstä pitkiäkin aikoja ja vaikutukset asiakkaisiin ovat hyvin merkittävät.
”Meidän tulee käydä dialogia asiakkaiden kanssa ja miettiä yhdessä, miten verkkoa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja käyttövarmasti. Ratkaisut pyritään löytämään hyvässä yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa.”, Mäkihannu jatkaa.
”Olemme ottaneet käyttöön siirtokeskeytystarpeiden keruun osana Oma Fingrid -palvelua. Asiakasta pyydetään kirjaamaan omat siirtokeskeytystarpeensa Oma Fingrid- palvelun kautta, josta tiedot menevät suoraan Fingridin omaisuudenhallintajärjestelmään. Sieltä Fingridin käyttöasiantuntija näkee kokonaisuuden ja pystyy suunnittelemaan tulevat siirtokeskeytykset huomioiden asiakkaiden siirtokeskeytystarpeet”, Tuomo Mäkihannu päättää.
Artikkeli on julkaistu alun perin Fingrid-lehden numerossa 3/2014.
