Kaasun hinta alkoi nousta jyrkästi vuoden 2021 lopulla. Poikkeustilanne syveni Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Euroopan pyrkimykset irtautua ripeästi venäläisestä energiasta nostivat kaasun hinnan ennätyskorkealle. Niukkuus kaasusta nostatti puolestaan sähkön hintaa voimakkaasti kaikkialla Euroopassa. Sähkön hinnan nousu on kurittanut myös suomalaisia ja kansalaisten jaksamisesta energiakriisissä on oltu huolissaan. Nopeiden ratkaisujen löytäminen on ollut vaikeaa.
Venäjän tuonti on ollut merkittävä osa Suomen sähkönhankintaa menneinä vuosikymmeninä. Lännen asettamien pakotteiden seurauksena sähkön tuonti Venäjältä Suomeen loppui kokonaan toukokuussa. Pitkä yhteistyö rajanaapurin kanssa tuli tiensä päähän. Suomen sähköjärjestelmä selvisi tilanteesta hyvin.
Energiakriisi on lisännyt sähkön saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia tällä talvikaudella.
Fingrid julkaisi ensimmäisen jonkin verran huolestuneen arvionsa sähkön riittävyydestä jo elokuussa. Tuolloin sähkön riittävyyteen nähtiin vaikuttavan kolme päätekijää: Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen valmistuminen ennen talvipakkasia, sähkön riittävyys naapurimaissa sekä talven säätila lämpötilan ja tuulisuuden osalta. Viesti oli selvä: suomalaisten on syytä varautua mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin. Fingridin viestiä vähän jopa kummeksuttiin kesän lämmössä, mutta se tavoitti hyvin suomalaisen yhteiskunnan, joka käynnisti nopeasti erilaisia varautumistoimenpiteitä.
Modernia enegiajärjestelmää kehitettävä jatkuvasti
Samalla, kun olemme Fingridissä hoitaneet energiakriisiä, olemme katsoneet päättäväisesti tulevaisuuteen. Sähköistyvä Suomi tarvitsee modernin energiajärjestelmän, jossa kulmakivinä ovat toimiva kantaverkko ja sähkömarkkinat. Kantaverkon investointiohjelma on jatkunut onnistuneesti vaikeasta tilanteesta huolimatta. Olemme pystyneet viemään eteenpäin vaativia investointihankkeita. Merkittävin valmistunut hanke oli syyskuun lopulla valmistunut Metsälinja-yhteys, joka kulkee Keski-Suomesta Ouluun. Yhteys vahvistaa Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä sähkön siirtokykyä ja se tehostaa pohjoisen uusiutuvan energiantuotannon siirtämistä sähkönkäyttäjille. Metsälinja mahdollistaa myös investoinnit Aurora Line -rajakapasiteetin laajentamisen Ruotsin ja Suomen välille.
Kuluneen vuoden aikana olemme myös tehneet merkittäviä investointipäätöksiä rajasiirtoyhteyksien vahvistamiseksi, Suomen sisäisen kantaverkon vahvistamiseksi sekä uuden sähkön käytön ja tuotannon liittämiseen kantaverkkoon. Sota Ukrainassa on vaikeuttanut tavaratoimituksia ja nostanut kustannuksia, mutta näihin on löydetty toimivia ratkaisuja. Samaan aikaan Fingrid on käynnistänyt kantaverkon osien toimitukset sodan runtelemaan Ukrainaan, jotta maan sähköjärjestelmä pysyy toiminnassa.
Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistuu seuraavan kolmen vuoden aikana.
Sähköistyvä Suomi tarvitsee todella paljon sähköä. Pitkän aikavälin sähköjärjestelmävisiossa arvioimme, että kantaverkkoon on investoitava vähintään kolme miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tuulivoimarakentaminen jatkuu Suomessa ja kantaverkkoon on liitetty tähän mennessä jo yli 5 000 megawatin edestä tuulivoimaa. Tästä saadaan vuodessa parin suuren ydinvoimalan tuottama sähkön määrä. Suomen tuulivoimakapasiteetti kaksinkertaistuu seuraavan kolmen vuoden aikana ja ylittää 10 000 megawatin rajan 2025 aikana. Suomi on yhä enenevässä määrin houkuttava kohde myös ulkomaalaisille investoijille. Vakaa kantaverkko ja edullinen sähkö houkuttavat suuria sähkönkäyttäjiä, datakeskusinvestoijia ja akkutehtaiden rakentajia. Suomessa on myös aluillaan useita vedyntuotantohankkeita.
Rohkeus ja työn merkitys
Sähkön toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen sähkö ovat saaneet uuden merkityksen viime kuukausina. Poikkeuksellisen tilanteen keskellä Fingridin panos suomalaisen yhteiskunnan hyväksi on entistä tärkeämpi. Tämä näkyy toisaalta päivittäisessä työssämme, kun turvaamme suomalaisten sähkönsaantia ja toisaalta pidemmällä tähtäimellä kehittäessämme hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa infrastruktuuria. Roolimme nähdään tänään selvästi perinteistä kantaverkkoyhtiötä laajempana, koko Suomen kilpailukyvyn edistäjänä. Energiakriisin hoitaminen vaatii rohkeita toimia ja kykyä kommunikoida sähköpulasta koko yhteiskunnalle. Kriisissä mitataan eri sidosryhmien ja kansalaisten luottamus koko energiatoimialaan.
Kirjoittaja on kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
