Energiamurros, erityisesti tuulivoiman määrän kasvu Suomessa, näkyy lisääntyneenä jouston tarpeena sähköjärjestelmässä.
Tuulisina päivinä muu tuotanto on usein minimiteholla, jolloin tuotannon joustokykyä alaspäin eli niin sanottua alassäätöä on tarjolla niukasti, ja tilanne on päinvastoin vähätuulisina päivinä, silloin niukkuutta on tuotannon joustosta ylöspäin, eli niin sanotusta ylössäädöstä.
Lisäksi Suomen ollessa yhä useammin sähkön viejä kasvaa tarve alassäätöresursseille – alassäätöä ei voida naapurimailta ostaa, jos sähkön siirtokapasiteettia ei vientisuuntaan ole jäljellä.
Jouston niukkuus näkyy sähkön hinnassa. Sähkön vuorokausimarkkinoilla on nähty niin negatiivisia sähkön hintoja kuin suurta hintojen heiluntaa. Samoja ilmiöitä on nähty myös sähkön reservimarkkinoilla, esimerkiksi aiemmin harvinaiset negatiiviset alassäätöhinnat ovat yleistyneet, ja voimakkaita alas- ja ylössäädön hintapiikkejä on nähty Suomessa useita. Myös reservikapasiteetin hinta reservimarkkinoilla on vaihdellut voimakkaasti.
Reservimarkkinoiden avulla Fingrid tasapainottaa sähkön kulutuksen ja tuotannon joka hetki. Sähkömarkkinaosapuolet varmistavat tasapainonsa sähkömarkkinoiden avulla, ja Fingrid tasapainottaa käytönaikaiset poikkeamat markkinoilta ostettavilla reserveillä, jotka pystyvät joustamaan sähkön tuotantoa tai kulutusta tarpeen mukaan.
Perinteisesti reservejä on saatu erityisesti vesivoimasta ja perinteisestä sähkön tuotannosta, lisäksi Suomessa on jonkun verran kulutusjoustoa sekä akkuja mukana osalla reservimarkkinoista. Jouston tarpeen lisääntymisen myötä uusia osallistujia ja uutta ajattelua tarvitaan.
Lisäjouston saaminen sähköjärjestelmään edellyttää säästä riippuvan tuotannon, kulutuksen ja sähkövarastojen aktivoitumista sähkö- ja reservimarkkinoille.
Tuuli- ja aurinkovoima tarvitaan tarjoamaan joustokykynsä erityisesti tuotannon alassäätöön markkinoille, ja miksei myös ylössäätökykynsä tilanteissa, joissa tuotantoa on rajoitettu negatiivisen sähkön hinnan takia.
Sähkön kuluttajia tarvitaan kulutusjouston tarjoamiseen siltä osin, kun sähkön kulutuksen jousto pystytään toteuttamaan varsinaisen tuotantoprosessin ehdoilla.
Erilaisia ratkaisuja tarvitaan. Markkinat ratkaisevat, mitkä eri teknologioista kulloinkin kustannustehokkaimmin joustavat ja huolehtivat järjestelmän optimoinnista.
Hajautettujen resurssien hyödyntämiseen tarvitaan palveluntarjoajia, jotka tarjoavat hajautettua joustoa markkinoille, ja akkuja tarvitaan lisää tarjoamaan nopeasti reagoivaa joustokapasiteettia. Erilaisia ratkaisuja tarvitaan. Markkinat sitten ratkaisevat, mitkä eri teknologioista kulloinkin kustannustehokkaimmin joustavat ja huolehtivat siten järjestelmän optimoinnista.
Miten reservimarkkinat sitten selviävät, kun muutoksen vauhti yhä vain tuntuu kiihtyvän? Olen luottavainen, että hyvin.
Edelläkävijät ovat jo liikkeellä reservimarkkinoilla, niin tuulivoiman säätämisen kuin vaikkapa lämmöntuotantoon investoitujen sähkökattiloiden osalta. Ilahduttavasti myös uusia, voimakkaasti kasvuun suuntautuneita start-up-henkisiä yrityksiä on ilmaantunut reservimarkkinoille kirittämään vanhoja toimijoita.
Nyt on aika loppujenkin sähkömarkkinatoimijoiden päivittää ajatteluaan ja tunnistaa sekä tarjota joustopotentiaalinsa markkinoille. Riittävästä tarjonnasta reservimarkkinoilla hyötyvät kaikki sähkön käyttäjät, sillä loppujen lopuksi sähkön käyttäjät maksavat sähköjärjestelmän kustannukset.
Energiamurros ei odota, yhdessä toimien mahdollistamme sen tehokkaasti!
Tuomas Mattila
erikoisasiantuntija
Fingrid
