Energiantuotannon opinnoissa mennään syvemmälle perinteisiin voimalatekniikoihin, kun taas ympäristötekniikassa keskitytään veden- ja jätteenkäsittelyyn. Molemmissa pääaineissa opiskellaan hajautettua energiantuotantoa ja uusiutuvia energialähteitä, Metropolia Ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan lehtori Tomi Hämäläinen summaa energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmaa.
Pääaine valitaan yhteisen ensimmäisen vuoden keväällä, mutta lopulta kaikki kilpailevat samoista työtehtävistä, jotka vaihtelevat kunnossapidosta ja myyntityöstä esimies- ja asiantuntijatehtäviin.
Opiskelemaan lukiotaustalla tai ammattikoulusta
Energia- ja ympäristötekniikka sopii Hämäläisen mukaan hyvin monenlaisille opiskelijoille. Hieman suurempi osa hakee alalle lukiotaustalla, mutta myös ammattikoulusta valmistuneita mahtuu runsaasti alan opiskelijoiden joukkoon. Ikä- ja kokemusjakauma on myös laaja.
– Alalle tarvitaan erilaisilla taustoilla ja vahvuuksilla varustettuja ihmisiä. Se korostuu erityisesti projektityössä, jota tehdään paljon jo opiskeluvaiheessa. Suosittelenkin tätä kaikille, jotka haluavat työskennellä globaalien ja monipuolisten tekniikan asioiden parissa, Hämäläinen sanoo.
Motivaatio vain kasvaa opintojen edetessä
Energia- ja ympäristötekniikkaa Metropoliassa opiskelevat Nea Kantoluoto, Terhi Koski ja Heidi Käkelä ovat yhtä mieltä siitä, että opiskelualan valinta on osunut heidän kohdallaan nappiin. Mielenkiinto on pysynyt yllä, koska opinnoissa tulee jatkuvasti vastaan uusia asioita ja kiinnostavia aiheita. Erityisesti ilmastonmuutos on heille kaikille tärkeä aihe.
– Pääsen nykyisessä työssäni myötävaikuttamaan paremman ja puhtaamman energian puolesta Suomen lisäksi Itä-Euroopassa ja Aasiassa, yhteiskuntatieteiden tutkijakoulutuksesta Uudesta-Seelannista Metropoliaan siirtynyt Käkelä iloitsee.
Kaikki kolme ovat valinneet pääaineekseen energiantuotannon. Ajoneuvoasentajaksi opiskellut Koski ja Käkelä perustivat valintansa aiempiin opintoihinsa ja osaamisensa hyödyntämiseen, mutta Kantoluoto päätti ensimmäisen vuoden aikana irtautua mukavuusalueeltaan.
– Lähdin opiskelemaan ajatuksenani erikoistua ympäristötekniikkaan. Energiatekniikan puoli tuntui kuitenkin teknisemmältä ja haastavammalta, ja halusin haastaa itseäni, hän toteaa.
Paljon tulevaisuuden vaihtoehtoja
Tulevaisuuden suunnitelmista keskusteltaessa kolmikon puheissa vilahtelevat muun muassa suunnittelu, konsultointi sekä voimalaitos- tai projekti-insinöörin työt. Ja ehkä jatko-opinnot vaikka tohtoriksi saakka, kuten Käkelä on suunnitellut. Mutta toisaalta vaihtoehdot ovat auki, kun vauhdilla kehittyvän ala tarjoaa koko ajan uusia mahdollisuuksia.
– Vaihtuvat työtehtävät, kehittyminen uralla ja oman työtuloksen näkeminen konkreettisesti ovat asioita, jotka motivoivat minua elämässä eteenpäin. Ala tuntuu hyvin tärkeältä, sillä energiantarve lisääntyy jatkuvasti ja ilmastonmuutoksen vastustaminen taas kehittää tekniikkaa eteenpäin ja uusia innovaatioita kaivataan alalla jatkuvasti, toteaa Koski.
Lue Fingridistä työpaikkana ja Fingridin opiskelijoille tarjoamista mahdollisuuksista täältä.
