Lisätuloja luomukeruutuotteista
Marjojen, koivunlehtien, kuusenkerkän, pakurin ja mahlan kaltaisista luomukeruutuotteista on Suomessa pulaa. Voimajohtoalueen maanomistaja voi hakea alueelleen luomusertifikaatin ja myydä keruutuotteita tavallista paremmalla hinnalla.
Voimajohtoalueelta ei voi ainoastaan kerätä marjoja ja muita luonnontuotteita – sille voi hakea myös luomustatusta ja tätä kautta parempaa tuottoa. Tämä selvisi Metsäkeskuksen ja Fingridin yhteisessä kokeilussa, jolla etsittiin uusia, maanomistajia palvelevia ratkaisuja.
”Haluamme kannustaa maanomistajia hyödyntämään voimajohtoalueita mahdollisimman monipuolisesti. Erilaisten vaihtoehtojen hahmottamiseksi ja hyödyntämisen helpottamiseksi on laadittu muun muassa yhdeksän ideakorttia, joista löytyy tietoisku myös keruutuotteista”, Fingridin erikoisasiantuntija Tiina Seppänen toteaa.
Haluamme kannustaa maanomistajia hyödyntämään voimajohtoalueita mahdollisimman monipuolisesti.
Luomuluonnontuotteilla on kasvava kysyntä niin Suomen kuin maailmankin markkinoilla: esimerkiksi luomumetsämarjaa joudutaan tuomaan Suomeen ulkomailta. Markkinoiden kysyntään vastaaminen edellyttääkin lisää luomukeruualueita.
Suomella on Metsäkeskuksen mukaan jo tällä hetkellä maailman suurin, lähes 4,6 miljoonan hehtaarin, luomukeruualue. Alueen koko olisi kuitenkin mahdollista kasvattaa jopa nelinkertaiseksi, koska lähes kaikki kotimaan metsätalousmaat kelpaavat luomuun.
Luomukeruutuotteille saattaa löytyä mitä erilaisimpia hyödyntämiskohteita. Fingridin luomusertifioidulta voimajohtoalueelta kerätään muun muassa koivunlehtiä luomukosmetiikan tarpeisiin.
Pörriäishotelleita voimajohtopylväisiin
Pörriäishotellit ovat tuttu juttu pölyttäjäkadon selättämisessä. Uutta on niiden kiinnittäminen voimajohtopylväisiin.
Pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt uhkaavasti hyönteisten elinympäristöjen katoamisen, hyönteismyrkkyjen, vieraslajien ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Noin 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee pölyttäjiä, erityisesti kimalaisia ja mehiläisiä, joten näiden katoaminen on todellinen uhka ihmisen ravintotuotannolle.
Keinopesät eli pörriäishotellit ovat yksi tapa hidastaa pölyttäjien hupenemista. Fingrid onkin aloittanut Kouvolassa sijaitsevilla alueillaan kokeilun, jossa voimajohtopylväisiin on asennettu yli 60 pörriäishotellia.
”Yleisesti voimajohtopylväisiin ei saa sähköturvallisuussyistä kiinnittää mitään ilman Fingridin lupaa. Tämä kokeilu onkin toteutettu turvallisesti omilla maa-alueillamme”, Fingridin erikoisasiantuntija Tiina Seppänen kertoo.
Kokeilun tulokset vaikuttavat lupaavilta.
”Heinäkuussa toteutettu tarkistuskierros osoitti, että suurimmassa osassa hyönteishotelleja oli asukkaita. Hiukan huvittavankin poikkeuksen tekivät lehmien laidunalueet, joilta jouduttiin poistamaan muutama hotelli, kun asukit eivät malttaneet antaa keinopesien olla rauhassa.”
”Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on yksi yritysvastuutavoitteemme. Tämä vaatii suurempia ja pienempiä tekoja. #BeePower-hotellipilotti on herättänyt mukavaa pörinää myös fingridiläisissä: yksittäisiä hotelleja on ilmestynyt entistä enemmän myös työntekijöiden kotipihoille”, yhtiön yritysvastuusta vastaava johtaja Marina Louhija jatkaa.
