Eikö Suomi olekaan katajainen kansa?

Suomalainen gini on noussut maailmankuuluksi. Suosio tuo mukanaan myös ongelmia: kotimaisia katajanmarjoja ei saa kovin helpolla mistään. Entäpä, jos antaisi katajan kasvaa voimalinjamaille, ja keräisi sitten sadon talteen?
Jaa

Katajanmarjat ovat ginin pääraaka-aine ja sydän. Marjat ja yrtit uutetaan alkoholiin, joka lopuksi aromitislataan värittömäksi, mutta tuoksuvaksi ja maistuvaksi juomaksi. Katajanmarjojen kuuluu maistua juomassa voimakkaana ensi hörpystä alkaen.

Pohjoissuomalainen Tornion Panimo valmistaa Lójhtu – The Magical Gin of Lapland -gininsä täysin kotimaisista raaka-aineista, suomalaisia katajanmarjoja myöten.

– Kun saimme idean suomalaisesta ja erityisesti lappilaisesta ginistä, meiltä kysyttiin, olemmeko hulluja. Kai me sitten vähän olemme, naurahtaa panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander.

Kaj Kostiander johtaa Tornion Panimoa. Viime vuonna hän joutui käynnistämään somekampanjan suomalaisten katajanmarjojen saamiseksi.

Kotimaisten katajanmarjojen saatavuus on nimittäin heikkoa. Markkinat ovat olleet aiemmin pienet ja hinta siksi korkea. Kun Lójhtu-gini viime kesällä palkittiin useamman kerran kansainvälisesti, sen kysyntä räjähti käsiin. Katajanmarjoista tuli huutava pula. Panimon piti aloittaa mittava somekampanja, jotta tarvittavat määrät marjoja saatiin lopulta kasaan.

Kilo sieltä, toinen täältä

Kotimaiselle katajalle ja katajanmarjojen poimijoille olisi siis kysyntää. Panimon tuhansiin litroihin giniä kuluu pari sataa kiloa katajanmarjoja vuodessa. Kasvaneeseen kysyntään voitaisiin vastata paremmin, jos marjoja pystyttäisiin tilaamaan suurempia määriä kerralla yksittäisiltä toimittajilta sen sijaan, että niitä pitää haalia kilo sieltä, toinen täältä.

– Toistaiseksi olemme pystyneet pitäytymään suomalaisissa katajanmarjoissa, mutta se on työlästä ja vaikeaa. Jos kysyntä kasvaa edelleen ja marjojen saatavuus on heikkoa, voi olla että, joudumme harkitsemaan siirtymistä ulkomaisiin ostoihin, Kostiander pahoittelee.

Etelä-Euroopasta tuotu kuivattu katajanmarja olisi hänen mukaansa 10 kertaa halvempaa kuin suomalainen tuore marja. Kotimaisuus on panimolle kuitenkin sydämen asia. Suomalainen katajanmarja on makukysymys, josta ei haluttaisi tinkiä.

Kuusenkerkkää, katajaa ja leikkohavua – luonnontuotteita johtoalueelta

Kotimaisille raaka-aineille riittäisi kysyntää: moni luonnontuotteita jalostava yritys joutuu hankkimaan raaka-aineensa tällä hetkellä ulkomailta.

Ja myös toisin päin: suomalaiset luonnontuotteet kiinnostaisivat ulkomailla. Metsäkeskuksen yrityspalveluiden asiantuntija Marko Ämmälän mukaan luonnontuotteiden vientimahdollisuuksia ei ole osattu vielä täysin hyödyntää.

– Meillä on maailman puhtaimmat pohjavedet, maaperä ja ilma. Raaka-aineiden puhtaus on etu, jota pitäisi osata hyödyntää paremmin. Olemme tehneet hyvää työtä metsätalouden puolella, mutta Suomella olisi mahdollisuudet profiloitua muuhunkin, Ämmälä toteaa.

Sopiva maa-alue luonnontuotteiden viljelemiseen löytyy parhaimmillaan kaukana isosta tiestä tai teollisuusalueesta. Voimajohtoalueet soveltuvat usein juuri tällaisiksi alueiksi, esimerkiksi kuusenkerkän, katajanmarjan, katajanverson tai leikkohavun tuotantoon. Näiden tuotteiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa, josta tulee maksaa maanomistajalle korvaus. Vain katajanmarja kuuluu jokamiehenoikeuksiin.

Pysyvän keruupaikan perustamisesta kannattaa sopia Fingridin kanssa, jotta alue jää pois raivauksista. Samalla saa myös lisäohjeita.

Jos maanomistaja ei tarvitse itselleen taloudellista hyötyä, voi keräysluvan antamalla tukea vaikkapa paikallista harrastustoimintaa!

Tiedätkö mitä kaikkea voimajohtoalueella voi turvallisesti tehdä? Tutustu Fingridin maanomistajien ideakortteihin täällä!

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös