Datakeskukset ovat konesaleja, joissa esimerkiksi tietoliikenteen, pilvipalvelujen ja tekoälyn pyörittämiseen tarvittavat suurtietokoneet ja -palvelimet sijaitsevat. Ne kuluttavat paljon sähköä.
Vuonna 2009 Islannissa perustettu atNorth suunnittelee ja rakentaa energiatehokkaita datakeskuksia etenkin tekoälyn ja HPC:n eli suurteholaskennan tarpeisiin. Yrityksellä on datakeskuksia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ja Islannissa.
”Tekoälyn ja suurtehoteknologioiden nopean kehityksen takia kysyntä datakeskusten kapasiteetille on voimakkaassa kasvussa, joten meillä on kunnianhimoiset kasvutavoitteet Pohjoismaissa”, atNorthin kehitysjohtaja Anna Kristín Pálsdóttir kertoo.
Suomessa yhtiöllä on kaksi toiminnassa olevaa datakeskusta, jotka se osti Advanialta kaksi vuotta sitten: toinen Helsingin Vallilassa ja toinen Espoon Nihtisillassa.
Espooseen valmistuu myös kolmas, 40 megawatin datakeskus maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi Myllykoskelle Kouvolaan valmistuva datakeskus käynnistyy vuoden loppuun mennessä. Sen kapasiteetti on aluksi 60 megawattia, mutta täysin valmiina se kasvaa useaan sataan megawattiin.
Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä datakeskusta, ja lisää tulee. Suomea pidetään monella tavalla houkuttelevana sijaintina – eikä vähiten vahvan ja luotettavan sähköverkon takia.
”Suomessa on myös runsaasti uusiutuvaa energiaa sekä viileä ja tasainen ilmasto, mikä mahdollistaa energiatehokkaiden jäähdytysjärjestelmien käytön. Lisäksi Suomessa on erinomaiset valokuituyhteydet ja lyhyen viiveen tietoliikenneverkostot, jotka osaavan työvoiman lisäksi tekevät Suomesta ihanteellisen sijainnin datakeskuksille”, Pálsdóttir lisää.
Lähelle sähköntuotantoa
Fingridin kantaverkon ja sähköntuotannon läheisyys merkitsee datakeskukselle houkuttelevaa sijaintia.
Pálsdóttir kertoo, että kestävän sähköntuotannon ja kantaverkon läheisyys on yritykselle tärkeää, sillä se voi vähentää kuluja ja mahdollistaa suoria yhteyksiä, jotka hyödyttävät sekä tuottajaa että kuluttajaa.
”Lisäksi investointeja varten tarvitaan riittävästi maata, hyvät verkkoyhteydet ja markkinoiden tulisi olla lähellä. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, kriteerit täyttyvät helposti, sillä tarjolla on runsaasti edullista uusiutuvaa energiaa.”
Avoin dialogi jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää paikallisten palveluntarjoajien, kuntien, sähköverkko- ja energiayhtiöiden sekä Fingridin kanssa.
”Suosimme sijainteja, joissa hukkalämmön hyödyntäminen edistää kiertotaloutta ja pienentää hiilijalanjälkeä.”
”Varustamme datakeskuksemme edistyneillä jäähdytys- ja lämmönkierrätysjärjestelmillä, jotta saisimme energiatehokkuuden maksimoitua. Siksi suosimme sijainteja, joissa hukkalämmön hyödyntäminen edistää kiertotaloutta ja pienentää hiilijalanjälkeä”, Pálsdóttir kertoo.
Molemmissa Suomessa rakenteilla olevissa atNorthin kohteissa hukkalämpö kierrätetään kaukolämpöverkkoon yhteistyössä paikallisen energiayhtiön kanssa.
Kulutusjousto on mahdollista
Tuulisähkön osuuden kasvaessa sähköntuotannosta tulee entistä riippuvaisempaa säätiloista, ja siksi myös kulutusjouston rooli korostuu osana toimivaa sähköjärjestelmää.
Datakeskukset olisikin hyvä saada osaksi kulutusjoustoa.
”Suunnitelmissamme on ottaa sähköverkon tasapainotuspalvelut osaksi malliratkaisuamme. Dynaamisen kuormanhallinnan kautta voisimme mahdollisesti suorittaa ei-kriittisiä tehtäviä ruuhka-aikojen ulkopuolella sähköntarjonnan tasapainottamiseksi”, Pálsdóttir sanoo.
Hän tarkentaa, että datakeskukset voivat myös säätää energiankulutustaan tai -tuotantoaan verkon taajuusvaihteluihin FFR- eli Fast Frequency Reserve -ratkaisujen avulla.
”Lisäksi datakeskukset voivat varastoida ylimääräistä energiaa varajärjestelmänsä akkuihin silloin, kun sähköverkossa on ylitarjontaa ja syöttää sitä takaisin verkkoon suurkulutuksen aikana.”
