Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita: koko Suomen osalta rajapyykki on pystytetty vuoteen 2035 ja maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa jo vuoteen 2030.
Tavoitteen saavuttamiseksi 300 000 asukkaan Espoossa pitää päästä kaukolämmöntuotannossa eroon fossiilienergiasta. Fortum on luvannut sen tapahtuvan viimeistään vuonna 2029. Välitavoitteeksi se on asettanut hiilenpolton lopettamisen Suomenojan lämpövoimalassa viimeistään vuonna 2025.
Siihen pääsemiseksi on kehitetty ratkaisu, jossa lämpö on tähän asti ollut haitallinen oheisvaikutus.
”Datakeskuksia voidaan sijoittaa kaupunkialueelle. Niiden toiminnasta tulee merkittävästi hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää hiilidioksidivapaasti tuotetun sähkön avulla ja tehdä siitä kaukolämpöä kaupunkilaisille”, hankekehitysjohtaja Antti Kaikkonen Fortumista sanoo.
Käytännössä hukkalämmön hyödyntäminen tapahtuu niin, että datakeskuksen sisäilman lämpö siirretään lämmönvaihtimen kautta veteen, joka kulkee suljetussa kierrossa lämmöntuottolaitokseen. Siellä lämpö siirretään kaukolämpöjärjestelmään ja sitä kautta tuhansiin koteihin sekä toimipaikkoihin.
Fortumin tavoitteena on kattaa 40 prosenttia alueen lämmöntuotannosta datakeskusten hukkalämmöllä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Fortumin tavoitteena on kattaa 40 prosenttia alueen lämmöntuotannosta datakeskusten hukkalämmöllä vuosikymmenen loppuun mennessä. Hiilidioksidipäästöt voivat vähentyä noin 400 000 tonnia vuodessa.
Hyöty on oikeastaan moninkertainen, kun samalla Suomeen saadaan datakeskuksia, työtä ja hyvinvointia. Lisäksi ulkomailta ostettua hiiltä korvataan kotimaassa tuotetulla puhtaalla energialla ja Suomen riippuvuus tuonnista vähenee.
Espoossa datakeskuksen sijainniksi päätettiin Hepokorven alue, joka oli sekä kaukolämpöverkon että sähköverkon lähellä.
”Koko hankkeen toteutumisessa keskeistä on uuden sähköaseman rakentaminen datakeskuksen läheisyyteen. Fingridin uusi sähköasema palvelee sekä rakennettavaa datakeskusta, että myös laajemmin koko kasvavan Espoon sähkönsyöttötarpeita”, Kaikkonen sanoo.
Päästötön sähkö houkuttimena
Fortum lähti hakemaan kumppania datakeskushankkeeseen, joka sopi yksi yhteen Microsoftin tavoitteiden kanssa.
”Vastuullisuus on Microsoftin toiminnan tärkeimpiä ajureita. Yhtiö on asettanut tavoitteekseen olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä. Siksi meille on ensiarvoisen tärkeää, että hiilidioksidivapaasti tuotettua sähköä on luotettavasti saatavilla”, Microsoftin energia-asioista vastaava johtaja Patrik Öhlund kertoo.
Microsoft näkee Suomen otollisena investointikohteena ja perustaa uudet datakeskukset Espoon Hepokorven lisäksi myös Kirkkonummelle ja Vihtiin.
Microsoft näkeekin Suomen otollisena investointikohteena ja perustaa uudet datakeskukset Hepokorven lisäksi myös Kirkkonummelle ja Vihtiin. Näillä se täydentää maailmanlaajuista pilvi-infrastruktuuriaan, johon kuuluu tällä hetkellä yli 60 datakeskusaluetta sekä runsaat 200 datakeskusta. Ne palvelevat yli miljardia asiakasta 140 maassa.
”Investointien sijaintia pohdittaessa tärkein tekijä oli se, että Suomella on hyvin vakaa ja luotettava sähköjärjestelmä. Koska Microsoft on sitoutunut käyttämään datakeskuksessa sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa, oleellista on myös se, että Suomeen rakennetaan merkittävästi uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia lähivuosina”, Öhlund sanoo ja kehuu Hepokorven datakeskushanketta hyvin innovatiiviseksi.
Kasvava kulutus vaatii investointeja
Kokonaisuus täydentyy toimivaksi, kun Hepokorpeen tulee Microsoftin datakeskuksen ja Fortumin lämpöpumppulaitoksen lisäksi Fingridin sähköasema. Sen suunnittelussa keskitytään siihen, että rakennus sopii hyvin kaupunkiympäristöön ja siinä hyödynnetään muun muassa puurakentamista. Sähköasemalle tulee myös ympäristöystävälliset esteriöljymuuntajat.
”Espoon suurjänniteverkkoa pitää energiamurroksen vuoksi vahvistaa huomattavasti, kun sähkötarvekapasiteetti kasvaa merkittävästi. Tällä hetkellä kaikki sähkö Carunan verkkoon tulee Fingridin Espoon-sähköasemalta. Uusi Hepokorven kantaverkkoasema on tärkeä, jotta saamme uutta kapasiteettia, mitä jakaa edelleen Espoon alueella”, Carunan aluejohtaja Jukka Ihamäki sanoo.
Hän muistuttaa, että digitalisaatio ja vihreä siirtymä merkitsevät monien toimintojen sähköistymistä.
”Espoossa sähkön käytön odotetaan kasvavan huimaa vauhtia vuoteen 2030 mennessä niin lämmityksen, liikenteen kuin myös digitalisaation johdosta. Jälkimmäisessä datakeskukset ovat isoin ja näkyvin puoli”, Ihamäki kertoo.
Kaikki datakeskuksen sähkönkulutus ei kuitenkaan ole lisäystä aiempaan tilanteeseen, koska energiatehokkaisiin pilvipalveluihin siirretään yritysten ja organisaatioiden omissa konesaleissa olevia ICT-järjestelmiä.
Nopea muutos edellyttää myös Carunalta kymmenien miljoonien investointeja.
Nopea muutos edellyttää myös Carunalta kymmenien miljoonien investointeja. Yksi tärkeimmistä hankkeista on Hepokorvesta Finnooseen kulkeva kaapeliyhteys, jolla varmistetaan eteläisen Espoon sähkönsaanti.
Kaupunkimiljöö tuo omat haasteensa, sillä rakennustöissä on yhteensovitettava niin nykyinen infra, kaupunkirakenne, luontoarvot kuin myös kasvavan kaupungin tulevat suunnitelmat.
Luvitusjärjestelmän haasteet
Kaikki Hepokorven hankkeen osapuolet korostavat luvituksen sujuvuuden merkitystä, jotta edistysaskeleet kohti hiilineutraalia Espoota ja Suomea saataisiin vietyä käytäntöön ja jotta yritykset uskaltaisivat investoida.
Aikataulut ovat tiukat jo pelkästään suunnittelun ja rakentamisen vuoksi, ja luvituskäytännöt valitusmahdollisuuksineen tuovat lisähaastetta.
”Luvituksessa ei voida oikoa, mutta olisi tärkeää, ettei prosessissa olisi ylimääräisiä viiveitä. Se helpottaisi tilannetta huomattavasti ja saisimme yhteiskunnan sähköistettyä nopeammin”, Ihamäki korostaa.
Hän pitää Hepokorven hanketta esimerkkinä siitä, kuinka Suomi on houkutteleva kohde ulkomaisille investoinneille, koska täällä on hiilidioksidivapaasti tuotettua sähköenergiaa luotettavasti saatavilla.
”Meidän kannattaa hyödyntää menossa oleva energiamurros ja vihreä siirtymä, että saamme Suomeen työtä ja hyvinvointia.”
