Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden tarpeisiin kehitetty tiedonvaihtojärjestelmä, joka otettiin käyttöön helmikuussa 2022. Vuoden vaihteessa datahubin toiminnallisuus paranee niin paljon, että voidaan puhua datahub 2.0:sta.
”Jakeluverkot lähettävät mittaustietoa datahubiin, joka suorittaa jakeluverkkojen taseselvityksen. Datahubiin voi jo 1.1.2023 lähettää mittaustietoa vartin resoluutiossa, mutta eSettin ylläpitämä taseselvitysjärjestelmä siirtyy 15 minuutin aikaresoluutioon 22.5.2023 alkaen”, Fingridin asiantuntija Minna Luojus kertoo.
Valtioneuvoston asetuksessa on määritettynä kohteet, joiden tulee olla 15 minuutin mittauksen piirissä toukokuusta 2023 alkaen. Lopuille kohteille siirtymäaikaa on vuoden 2028 loppuun asti.
”Datahub vastaanottaa mittaustietoa sekä vartin että tunnin resoluutiolla vielä vuosia, sillä jakeluverkkojen mittareiden vaihto vie aikaa”, Luojus jatkaa.
Olennaisimmat muutokset ovat vartin resoluution lisäksi netotuslaskennan ja energiayhteisöjen mukaantulo.
Datahubin olennaisimmat muutokset ovat vartin resoluution lisäksi netotuslaskennan ja energiayhteisöjen mukaantulo.
”Netotus ja energiayhteisöt mahdollistavat pientuotannon aikaisempaa paremman hyödyntämisen sekä yksittäisellä pientuottajalla, että esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä”, Luojus kertoo.
Jakeluverkonhaltijoilla on ollut mahdollisuus tarjota näitä palveluja asiakkailleen jo ennen toimintojen tuontia keskitetysti datahubiin kaikkien saataville.
”Esimerkiksi iso taloyhtiö, jolla on omat aurinkopaneelit, voi olla energiayhteisö. Se jakaa tuotetun energian yhteisön jäsenten, eli taloyhtiön asukkaiden kesken”, Luojus sanoo.
Jakeluverkot uusivat mittareitaan
Fingridin kyselyn mukaan jakeluverkot ovat valmistautuneet muutoksiin ajoissa.
Toukokuussa 2023 verkkojen väliset mittaukset sekä isot tuotanto- ja kulutuskohteet siirtyvät varttiresoluutioon. Muut mittauspisteet siirretään vähitellen.
”Kaikki mittauspisteet eivät siirry suoraan varttiresoluutioon toukokuussa, vaan alkusyksyllä tehdyn kyselymme mukaan noin 30 prosenttia mittauspisteistä mitattaisiin silloin varttiresoluutiossa”, Luojus tarkentaa.
Verkkoyhtiöiden välillä voi olla suuria eroja. Tehdyn kyselyn perusteella heinäkuuhun 2024 mennessä 50 prosenttia datahubissa olevista mittauspisteistä olisi varttimittauksessa. Siirtymäaika varttimittaukseen jatkuu vuosikymmenen loppupuolelle saakka.
Seiverkot Oy on Seinäjoen Energian omistama sähköverkkoyhtiö, joka on vastuussa sähkön jakelusta ja verkon ylläpidosta. Seiverkot on valmiina vartin resoluutioon.
”Olemme vaihtaneet mittareita jo noin seitsemän vuoden ajan sellaisiksi, että ne pystyvät lähettämään meille lukemia vartin välein. Meillä on yhteensä noin 27 000 mittaria, ja enää noin 1 400 on vaihtamatta. Ne saamme vaihdettua ensi kevään aikana”, Seiverkkojen mittariteknikko Kari Penttala kertoo.
Varttitaseeseen siirtyminen on ollut jakeluverkkojen tiedossa jo pitkään.
”Olemme ehtineet varautua hyvin. Monet muut jakeluyhtiöt ovat päätyneet tekemään massasiirtymiä kerralla, mutta meille on sopinut paremmin vaihtaa ikääntyneitä mittareita liukuvasti vuosien mittaan”, Penttala sanoo.
Mittariteknisesti muutos ei ole iso.
Mittariteknisesti muutos ei ole iso.
Penttala kertoo, että aiemmin mittarit ottivat lukeman talteen tunnin välein mittaustietokantaan, mutta nyt ne pitää ohjelmoida tallentamaan myös vartin välein.
”Tietokannassa on rinnakkain kahta lukemaa, joista laskemme kulutuksen vartin ja tunnin aikana. Lähetämme tiedon datahubiin vartin resoluutiolla tammikuusta alkaen niistä mittareista, mistä voimme.”
Penttalan mielestä vaiheittainen siirtymä vartin resoluutioon on hyvä jakeluyhtiöille, koska se antaa niille aikaa valmistautua:
”Olemme keränneet varttidataa jo jonkin aikaa, mikä palvelee erityisesti datan käyttöä ja analysointia. Pystymme rakentamaan parempia ostoprofiileja asiakkaillemme. Nyt voimme paremmin ennustaa kulutuspiikkejä, mikä on tärkeää myös jakeluverkon ylläpidon kannalta.”
Myyjille varttidataa jo tammikuussa
Kaupankäynti sähkön vuorokausimarkkinoilla siirtyy 15 minuutin kaupankäyntijaksoon vasta vuonna 2025 yhtä aikaa koko Euroopassa.
Jos verkkoyhtiöt lähettävät tiedon datahubiin vartin resoluutiolla, data tulee myyjillekin samalla resoluutiolla jo tammikuusta 2023 alkaen – jo silloin myyjien on oltava valmiita vastaanottamaan varttidataa.
”Kun taseselvitys ja tukkuhinnan muodostus aikanaan muuttuvat tunnista varttiin, se helpottaa koko sähköjärjestelmän kulutuksen ja tuotannon tasapainottamista, minkä pitäisi pienentää tasehallinnan kustannuksia ja riskejä”, toteaa valtakunnallisen energiapalveluyhtiö Väre Oy:n toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu.
Sähkön vähittäismyyjiä tarvitaan tuotannon ja kysynnän tasapainottamiseen ja avoimeen sähköntoimitukseen asiakkaille joka hetki kulutuksen mukaan.
”Uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä tasapainotus on yhä vaikeampaa tuotannon nopean vaihtelun vuoksi. Tasehallinnan siirtyminen varttiin on ratkaisu tähän”, Keski-Karhu toteaa.
Varttitaseeseen siirtyminen aiheuttaa monenlaisia muutoksia prosesseihin ja tiedon käsittelyyn.
”Pelkästään tiedon määrän lisääntyminen aiheuttaa uudenlaisia vaatimuksia ja edellyttää massiivista tietokantaa tiedonhaku- ja laadunvarmistusprosesseineen. Väre käsittelee jatkossa valtavan määrän dataa vuosittain, ja sen hallinta sekä prosessointi edellyttävät vankkaa ammattitaitoa. On myös tärkeää, että asiakkailla on luotettava taho, joka kertoo heille varttitaseen merkityksen ja hyödyntämismahdollisuudet”, Keski-Karhu painottaa.
Väreessä uskotaan, että yhtiössä on hyvä valmius ensi kevään muutoksiin: ”Järjestelmämuutokset on tehty etukäteen joulukuussa 2022 tapahtuneen järjestelmäpäivityksen eli datahub 2.0:n käyttöönoton myötä. Muutokset liittyvät lähinnä lainsäädännön ja laskutuksen tarpeisiin”, Väreen järjestelmävastaava Jonna Pasanen sanoo.
