”Näin toimien sidosryhmien kehitysehdotuksia on ollut vaikea huomioida ja alkuperäinen ehdotus on jäänyt usein voimaan muuttumattomana”, Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala sanoo.
Kantaverkkoyhtiöt ovat usein katsoneet liikaa asioita sähköjärjestelmän operoinnin näkökulmasta.
”Valmiina esitettyjä ehdotuksia kommentoineet asiakkaat ja muut sidosryhmät eivät ole olleet tyytyväisiä menettelyyn ja ovat suhtautuneet epäilevästi lopputulokseen”, hän toteaa.
Energiamurros ja siirtyminen kohti ilmastoneutraalia sähköjärjestelmää edellyttää suuria muutoksia sähköjärjestelmässä, jolloin muutosten toteuttamisen vaikeusaste kasvaa. Millään yksittäisellä osapuolella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa muutoksia yksinään.
”Energiamurroksen myötä suuri osa säätökykyisestä sähköntuotannosta poistuu ja korvautuu tuulivoimalla tai muilla vaikeammin säädettävillä tuotantomuodoilla. Jatkossa tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja. Tasapainottamiseen osallistuvien osapuolten joukko monimuotoistuu. Nämä ratkaisut vaativat toimivaa laaja-alaista yhteistyötä ja uusia ideoita”, Juha Hiekkala sanoo.
Asenteet ovat muuttumassa parempaan
Nyt kantaverkkoyhtiöiden asenteet ovat muuttumassa. Asiakkaat ja muut sidosryhmät halutaan mukaan hankkeisiin proaktiivisesti. Suunnittelemalla asioita monipuolisemmin eri sidosryhmillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ratkaisujen lopputulokseen.
kertoo Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala.
Fingrid on osallistunut vahvasti kantaverkkoyhtiöiden asennemuutoksen läpivientiin, mikä on Juha Hiekkalan mukaan nähtävissä esimerkiksi pohjoismaisen tasehallintahankkeen kehitystyössä.
”Asiakasnäkökulma huomioidaan nyt vahvemmin ja otetaan tosissaan. Tämä ei ole aina ollut pohjoismaisen yhteistyön vahvuus. Nyt ollaan menossa parempaan suuntaan”, hän sanoo.
”Pohjoismaisissa hankkeissa esiintyy kuitenkin edelleen varovaisuutta ja proaktiivisuutta aristellaan, mikä hidastaa asioiden avaamista sidosryhmille”, Juha Hiekkala jatkaa.
Vaikka asiakkaat suhtautuvat myönteisesti Fingridin asiakasyhteistyöhön kantaverkkoyhtiönä, heiltä tulee kriittistä palautetta juuri pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pohjoismaiset hankkeet ovat tässä suhteessa haastavia myös Fingridille, sillä maiden välillä on kulttuurieroja ja asiakasyhteistyön tapoja pitää yrittää sulattaa yhteen.
Asiakaskunnan aktiivisuus ajurina uudistukselle
Juha Hiekkalan mukaan hyvä esimerkki asiakasnäkökulman toteutumisesta sähkömarkkinoiden kehittämisessä on rajasiirtoyhteyksien kunnonhallintaprosessin uudistaminen.
”Aktiiviset asiakkaat kyseenalaistivat vallitsevia käytäntöjä ja ideoivat kehitysehdotuksia”, hän sanoo.
Aiemmin rajasiirtoyhteyksien kunnonhallinnan toimet tehtiin arkipäivinä virka-aikaan.
”Tarvittavat keskeytykset pyrittiin ajoittamaan tilastollisesti matalan siirron ajankohtiin”, Juha Hiekkala sanoo.
Kun rajasiirtoyhteyksien siirtotarpeet 2010-luvun puolivälin lähestyessä kasvoivat, asiakkaat kiinnostuivat rajasiirtoyhteyksien käytettävyydestä.
”Kysymys alkoi olla Fingridin asiakastoimikunnassa vakioaihe”, hän sanoo.
Fingrid otti kopin asiakkaiden palautteesta ja lähti kehittämään kunnonhallintaprosessia laajentamalla näkökulmaa, käymällä läpi esitettyjä ideoita ja kehittämällä uusia.
”Nyt rajasiirtoyhteyksien käytettävyys on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Keskeytykset ajoitetaan markkinasimulaation perusteella ja virka-aikana tehtäviä keskeytyksiä pyritään välttämään. Samalla on luotu valmius reagoida yllättäviin vikoihin”, Juha Hiekkala sanoo.
”Ilman asiakkaiden aktiivisuutta emme olisi tässä. Asiakkaita kannattaa kuulla, sillä heillä on usein arvokasta käytännön tietoa ja hyviä ratkaisuehdotuksia”, Juha Hiekkala kiittelee.
Yksi vastaus
Poliittisin päätöksin on sähköverkoista tehty rahantekokone. Energiaviraston ykköstehtävä on mahdollistaa hinnankorotukset. Viraston laskukaavat tuotolle ovat täysin omasta ulottovuudesta verrattuna MOT:n kaavoihin jotka ovat todellisia. Ei kuluttajilta ole koskaan kysytty mielipiteitä haluavatko he maksaa veroparatiiseihin moninkertaista sähkönsiirtohintaa vai ei. Ei asiakkaiden mielipiteillä ole mitään väliä, monta vuotta on menty ja ainoastaan hinnankorotuskatto on parasta mitä poliitikot ovat keksineet. Ei mitään merkitystä vaan koko järjestelmän uudistus pitää tehdä. Yksikään poliitikko ei ole kuluttajan puolella, vaalien alla tyhjiä puheita ja kirjoituksis. Teot merkitsevät ainoastaan ja niitä ei ole tuloss.