Ilmatar on ottanut isoja askeleita aurinkoenergiahankkeissaan. Yhtiöllä on runsaan vuosikymmen kokemus tuulivoiman rakentamisesta, mutta nyt tuotantopalettiin on haluttu myös aurinkovoimaa.
”Kysyntä päästöttömälle kotimaiselle sähkölle on kasvanut. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet ja aurinkoenergian tuotanto on myös Suomessa tullut kannattavaksi”, Head of Solar Engineering Elina Kärkimaa perustelee.
Hänen mukaansa aurinkovoima ja tuulivoima tukevat toisiaan: silloin, kun ei tuule, aurinko usein paistaa ja toisinpäin. Myös hankeprojekteina aurinko- ja tuulivoimalla on samankaltaisuuksia.
Erojakin on, sillä aurinkopuistohankkeet ovat yleensä hallinnollisesti kevyempiä niiden vähäisempien ympäristövaikutusten vuoksi. Samasta syystä aurinkopuistot eivät yleensä herätä voimakasta vastustusta.
Lentokenttä uusiokäyttöön
Ilmattaren pelinavaus on Joroisissa toimivaviiden megawatin aurinkovoimala. Sen edellyttämä viiden hehtaarin tila löytyi entiseltä lentokentältä.
Kärkimaan mukaan Joroisissa vallitsee myönteinen ilmapiiri aurinkopuistohankkeelle, ja yhteistyö sidosryhmien kanssa on sujunut hyvin. Oleellinen tekijä on myös yhteistyö kantaverkkoyhtiön kanssa.
Ilmatar omistaa voimalahankkeet alusta loppuun saakka koko elinkaaren ajan. Yhtiö toimii myös Ruotsissa, joten vertailupohjaa on kertynyt erilaisista käytännöstä.
”Suomessa uusiutuvan energian hankkeita kehitetään hyvässä yhteistyössä verkkoyhtiöiden kanssa. Vuoropuhelu on äärimmäisen tärkeää. Hankeriskejä saadaan pienennettyä, kun meillä on ennustettavuutta kustannuksista ja siitä, saako verkkoon liitettyä uutta kapasiteettia tai onko alueelle tulossa muita hankkeita.”
Kärkimaa näkee aurinkovoiman merkittävänä mahdollisuutena myös itäiselle Suomelle, jonne tuulivoiman rakentamiselle on ilmavalvonnan vuoksi enemmän rajoitteita.
Joroisissa Ilmatar on testannut teknisiä ratkaisuja ja kerryttänyt käytännön kokemusta. Yhtiön seuraavat hankkeet ovatkin huomattavasti suurempia, jopa yli sadan megawatin aurinkopuistoja.
Vaikka isompi aurinkovoiman tuotanto on Suomessa uutta, maamme on kansainvälisesti kuitenkin jälkijoukoissa ottamassa teollista aurinkovoimaa käyttöön pohjoisen sijainnin vuoksi.
”Aurinkovoimassa on omanlaisensa tekniset riskit, sillä aurinkopuisto voi koostua sadoista tuhansista aurinkopaneeleista ja systemaattisiin virheisiin ei ole varaa. Aurinkoenergian hyödyntäminen kestävästi vaatii hyvää laatua ja suunnittelua. Tässä kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen on arvokasta.”
Tuulta ja aurinkoa hybridipuistossa
Myös Helen täydentää tuotantopalettiaan aurinkovoimalla. Tällä hetkellä yhtiöllä on Nurmijärvellä 1,5 megawattipiikin aurinkopuisto ja tulossa ovat Lohjan 10:n ja Kalannin 206 megawattipiikin aurinkopuistot.
”Aurinkovoima on tuulivoiman ohella tärkeä osa Helenin kannattavaa vihreää siirtymää”, Senior Manager Jari Kottonen kertoo.
Myös hän sanoo tuulivoiman ja aurinkovoiman täydentävän hyvin toisiaan. Konkreettisesti näin tapahtuu Kalajoen Juurakon hybridisähköpuistossa, jossa tuuli- ja aurinkovoimaa tuotetaan hyödyntämällä yhteistä sähköverkkoinfrastruktuuria. Alueen tuulivoimapuisto on Helenin ja aurinkovoimasta vastaa Solarigo Systems Oy.
”Aurinko- ja tuulienergian tuotanto osuvat niin hyvin yhteen, että hybridipuisto pystytään tekemään yhden liittymän kautta. Hybridisäätäjä huolehtii siitä, ettei Fingridin kanssa sovittu maksimiteho ylity.”
Pohjanmaalla Lakiakankaalla Helenin tuulipuistoa puolestaan täydentää akkuvarasto. Sielläkin yhteys verkkoon hoidetaan yhden liittymän kautta.
”Liitettävyys on keskeinen kriteeri aurinkopuiston sijaintia pohdittaessa.”
Siksi hankkeiden ensimmäisiä vaiheita onkin pyytää liitettävyyslausunto verkkoon. Kottonen kertoo, että käytännössä jo ennen virallista lausuntokierrosta näkemystä kysytään Fingridin yhteyshenkilöltä.
