Tomaattipitäjäksi kutsutussa Närpiössä toimiva, Pohjoismaiden suurin yksittäinen vihannespakkaamo ja -tukku Närpiön Vihannes on kasvanut kohinalla. Yli hehtaarin kokoon laajentuneet tuotantotilat kätkevät sisälleen nykyaikaista tuorevihannesten käsittely- ja pakkaustekniikkaa. Tuotantoon panostamisesta kertoo, että reilun kolmenkymmenen närpiöläistuottajan osuuskuntaperiaatteella omistama yritys on investoinut viimeisen yhdeksän vuoden aikana toimintaansa noin 14 miljoonaa euroa.

Närpiön Vihanneksen kautta keskusliikkeiden varastoterminaaleihin kulkevista vihanneksista ylivoimaisesti suurimman siivun lohkaisevat tomaatit, jonka jälkeen volyymeissa seuraavana ovat kurkut ja sitten sesonkituotteena kauppoihin lähtevät paprikat ja chilit. Kuluvana kesänä kokeillaan pienimuotoisesti myös pavun viljelyä kasvihuoneolosuhteissa.

Paitsi tuotannossa tarvittavaa tekniikkaa, on Närpiön Vihanneksella justeerattu myös toimintatapoja, joiden ympäristöjohtamisjärjestelmän puitteissa tapahtuvalle tekemiselle myönnettiin viime kesänä ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Sertifikaatin kriteerien täyttämiseksi yrityksessä on panostettu muun muassa kuljetusten minimoimiseen, parempaan pakkausjätteen ja muovin käsittelyyn sekä vähittäismyyntiin kelpaamattomien tomaattien jatkojalostukseen.

Yhtenä tärkeänä lenkkinä sertifikaatin työkaluista toimii viime vuoden juhannusviikolla käyttöön otettu aurinkovoimala, joka koostuu pakkaamo-tukun katolle asennetuista 866:sta aurinkopaneelista. Suomalaisen Solnet Green Energy Oy:n toimittaman aurinkosähköjärjestelmän laskennallinen vuosituotantomäärä liikkuu 250 megawattitunnissa.

EU-tuki helpotti investoinnin tekoa

Närpiön Vihanneksen toimitusjohtajan Stefan Skullbackan mukaan aurinkovoimalan hankinnassa painoivat vaakakupissa ympäristönäkökulmien lisäksi myös kustannustekijät. Investoinnin – jonka hintaa Skullbacka ei tahdo kertoa – takaisinmaksuajaksi on laskettu kuusi vuotta. Ympäristönäkökulma on ollut mukana Närpiön Vihanneksen toimintafilosofiassa jo pitkään, sillä kaikki sinne ostettu sähkö on tuotettu vuodesta 2015 alkaen ainoastaan uusiutuvilla tuotantomuodoilla; joko vesi- tai tuulivoimalla. Sama jatkuu edelleen, vaikka osa käyttösähköstä syntyykin nyt omassa aurinkovoimalassa.

– Se, minkä tuotamme nyt itse, vapauttaa vastaavan määrän tuuli- ja vesivoimasähköä muiden käyttöön, Skullbacka kertoo.
Närpiössä investointia auringolla tuotettuun sähköön helpotti se, että EU:lta saatiin investointitukea peräti puolet järjestelmän kokonaishinnasta. Tämän edellytyksenä oli, että Närpiön Vihanneksella on tuottajaorganisaatiojärjestelmästatus.

– Suomessa on meidän lisäksi kaksi tällaista yritystä, eli Ålands Trädgårdshall Andelslag Ahvenanmaalla ja Laitilan Vihannes Oy, jotka kuuluvat hedelmä- ja vihannestuottajien organisaatiojärjestelmään. Se on EU-tasoinen maatalousmarkkinajärjestelmä, johon Euroopassa kuuluu satoja, ellei jopa tuhansia yrityksiä. Sen kriteereihin kuuluu, että omistajapohjan on oltava yli 50-prosenttisesti viljelijäpohjaista, ja meillähän se on 100 prosenttia. Tiettyjä muitakin kriteerejä on täytettävä ja määriteltyjä toimintaohjelmasysteemejä on noudatettava. Aurinkovoimalan hankinnan kaltaiseen tarkoitukseen se on oiva keino saada vähän EU-rahaa takaisin Suomeen, Skullbacka sanoo.

Aurinkoisina päivinä huipputuotto

Närpiössä aurinkovoimainvestointiin on oltu vähintäänkin tyytyväisiä. Järjestelmä on toiminut luotettavasti, ja kun toukokuun puolivälissä sähköä oli tuotettu sillä noin 204 megawattituntia, tullaan myös laskettu vuosituotantomäärä saavuttamaan.

– Kun aurinkoa vain piisaa, niin kyllähän paneelit sähköä tuottavat, Skullbacka kiteyttää ja nostaa esimerkin viime huhtikuun puoleenväliin osuneesta päivästä, jolloin torstai-iltapäivän aikana ostosähköä tarvittiin vain 11 kilowattitunnin verran.

Tuona samaisena päivänä oma tuotanto oli vuorokausitasolla yhteensä miltei 1,5 megawattituntia.

– Eli jokseenkin 30 prosenttia koko tuon päivän kokonaistarpeesta, ja iltapäivään osuneen tuotantopiikin aikana miltei sata prosenttia.

Koko huhtikuun aikana aurinkosähköjärjestelmällä tuotettu sähkö tuotti noin 24 prosenttia Närpiön Vihanneksen tarpeesta. Vuositasolla tuotettava 250 MWh:a taas kattaa vuotuisesta kulutuksesta reilut 16 prosenttia.

– Pakkaamo tarvitsee eniten sähköä kesällä, jolloin tuotanto on suurinta ja ”kasvihuonelämpimät” vihannekset pitää jäähdyttää 12 – 14 asteen lämpötilaan ennen eteenpäin lähettämistä, selvittää Skullbacka ja lisää paneeleilla tuotetun sähkön soveltuvan hyvin yrityksen energiankäyttöprofiiliin, jossa volyymeiltaan suurin tekeminen ja samalla kylmälaitteiden eniten sähköä haukkaava ajankohta osuu kesäisiin päiväsaikoihin, eli hetkiin, jolloin aurinko ainakin parhaimpina päivinä helottaa täydeltä terältään.

Talvi kääntää paneelien tuottoasetelman luonnollisesti päinvastaiseksi, ja joulu-tammikuun välinen aika on paneelien sähköntuoton suhteen jokseenkin nollatasolla, ja vasta helmikuun puolella jonkinlaista tuotantoa alkaa syntymään.

Myös kantaverkkoon myytäväksi jäävää sähköä Närpiön Vihanneksella syntyy.

– Viikonloppuisin, kun tuotantoa ei ole, myyntiin jää kesällä noin 2 000 kilowattituntia viikonloppua kohden.

Skullbacka suuntaa katseen myös aurinkovoimalan suhteen jo lähitulevaisuuteen.

– Katsotaan, mikä on voimalan mahdollinen laajennustarve tulevaisuudessa. Kattopinta-alaa kyllä löytyy, ja ensi vuoden keväällä on mahdollisesti tarkoitus laajentaa pakkaamoa parilla tuhannella lisäneliöllä.

Närpiön Vihanneksen aurinkosähkön tuotanto 19.6.2020–19.5.2021