Fingridillä on Suomessa tällä hetkellä 130 sähköasemaa, ja maa on jaettu kymmeneen kunnossapitoalueeseen.
Sähköasemien toimintaa ja kuntoa valvotaan käytönvalvonta-, kunnonvalvonta- ja kameravalvontajärjestelmillä. Lisäksi paikan päällä tehdään vuosittain useita erilaisia tekniikkaa, turvallisuutta ja ympäristöä koskevia tarkastuksia.
Sähköasemien peruskunnossapidosta kymmenellä alueella huolehtii tällä hetkellä neljä palvelutoimittajaa. Kaiken kaikkiaan Fingridille työskentelee palvelutuottajien kautta noin 80 asentajaa ja esimiestä.
Syksyisenä aamuna oululainen kytkinlaitosasentaja Mika Oilinki käy noutamassa työpaikkansa Omexomin toimistolta päivän töihin tarvitsemansa huoltotarvikkeet ja henkilönostimen.
Oilinki viihtyy hyvin työssään, mistä kertoo myös hänen pitkä työhistoriansa: valmistuttuaan sähköasentajaksi vuonna 1996 hän työskenteli Imatran Voiman palveluksessa. Seuraava pesti oli Fingridin aluevalvomossa vuonna 1998. Sittemmin aluevalvomotoiminta keskitettiin Hämeenlinnaan. Oilinki siirtyi Fortumille ja päätyi yrityskauppojen myötä lopulta Omexomille.
”Parasta työssäni on päivien vaihtelevuus, koska työtä tehdään aina eri asemilla. Tykkään olla raittiissa ulkoilmassa. Tai no, 30 asteen pakkasissa työnteko ei ehkä mukavaa ole, mutta onneksi niin kylmää ei usein ole.”
Kun päivän työkamppeet on saatu huolto autoon, suunnataan läheiselle sähköasemalle.
Työtä lähempänä ja kauempana
Tyypillisesti sähköasemat sijaitsevat etäällä keskustoista. Asemien sähköalueet ovat aidattuja, eikä niihin ulkopuolisilla luonnollisesti ole asiaa.
Sähköasemat ovat lähinnä muunto- ja kytkinasemia, jotka sisältävät hyvin monenlaista tekniikkaa.
Oilingin alueena on Pohjois-Suomi, joten toisinaan työmatkat vaativat yöpymisiä hotelleissa.
”Keskimäärin joka toisella viikolla on matkatöitä, eli reissaaminen kuuluu toimenkuvaan. Työtä tehdään pääsääntöisesti päiväaikaan, mutta esimerkiksi vikatilanteissa päivä saattaa venyä iltahommiksi”, Oilinki kertoo.
Hänen työnkuvaansa kuuluu myös varallaolo joka viides viikko yhden viikon ajan, jolloin miehen on oltava tavoitettavissa vuorokauden ympäri ja saatavilla tarvittaessa paikan päälle.
Erityisesti yksi tapaus on jäänyt mieleen varallaoloajoista: siinä hälytyksen mukaan sähköaseman reaktorikela oli lauennut pois verkosta. Oilinki meni tarkistamaan tilanteen ja totesi reaktorikelan syttyneen palamaan. Valvomosta soitettiin paloauto paikalle.
”Karkeasti ottaen kerran varallaoloviikolla tulee hälytys, ja yleisin syy on laitteen vikaantuminen. Johdonsuojakytkin saattaa olla esimerkiksi lauennut.”
Etävalvonta ei riitä
Suurjännitelaitteiden kunnossapidossa työkohde kytketään ensimmäiseksi jännitteettömäksi ja maadoitetaan turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä tehdään yhdessä kantaverkkokeskuksen kytkennänjohtajan kanssa, ja häneen ollaan yhteydessä puhelimitse.
Kantaverkkokeskuksesta valvotaan aseman toimintaa ja tehdään kauko-ohjauksia kytkinlaitteille sekä erilaisten automaatioiden asetteluihin. Sen sijaan tarkastukset ja huollot tehdään sähköasemilla.
Tänään Oilingin päiväohjelmaan kuuluu erottimien huoltoa. Erotin on laite, joka erottaa kaksi sähköverkon osaa luotettavasti toisistaan. Työhön voi kuulua lisäksi esimerkiksi viankorjauksia ja paikalliskytkentöjä, kun kantaverkon kytkentätilannetta muutetaan.
Työpäivän lähestyessä loppuaan hoidetaan vielä raportointi Fingridin omaisuudenhallintajärjestelmään. Oilinki syöttää sovellukseen tarvittavat raportointitiedot, kuten kunnonvalvontamittausten tulokset ja tehdyt tarkistukset.
Tällä kertaa työpäivä päättyy ajallaan. Oilinki on ulkoilmaihminen myös vapaa-ajalla. Talvisin hän laskettelee ja moottorikelkkailee, muulloin maasto- ja moottoripyöräilee tai veneilee. Tänään hän kuitenkin viettää illan kotona perheensä kanssa.
