Älyverkot toimivat sähkömarkkinoiden palvelualustana siirryttäessä kohti hajautetumpaa ja vihreämpää sähköjärjestelmää. Fingridin asiantuntijat ovat mukana työryhmässä, joka hahmottelee sähkömarkkinoiden toimintamalleja vuoteen 2025 saakka ja laatii konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Parhaillaan ryhmä luo yhteistä näkemystä siitä, millaiseksi älyverkot muovaavat Suomen sähköjärjestelmää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kauemmaksikin voimme visioida, mutta jo kymmenessä vuodessa maailma muuttuu hyvin erinäköiseksi, sanoo työryhmän sihteerinä toimiva sähkömarkkina-asiantuntija Heidi Uimonen Fingridistä.
Uusiutuvaa energiaa, reaaliaikaista tiedonvaihtoa
Käynnissä olevassa sähkömarkkinoiden murroksessa markkinoille tulee yhä enemmän sään mukaan vaihtelevaa uusiutuvaa tuotantoa, samalla kun säädettävä sähköntuotanto vähenee. Kansainväliset ilmastosopimukset ohjaavat etsimään keinoja hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen, ja aurinkosähkö ja tuulivoima vakiinnuttavat asemansa. Uuden teknologian avulla uusiutuvaa energiaa pystytään hyödyntämään sähköjärjestelmässä laajemmin ja kustannustehokkaammin.
Tulevaisuudessa sähkömarkkinat ovat lähellä reaaliaikaisuutta ja käytössä on esimerkiksi sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, datahub. Lisäksi monesta tavallisesta sähkönkuluttajasta on tulossa myös tuottaja, joka voi omilla valinnoillaan osallistua ja vaikuttaa sähkömarkkinoihin.
Älyverkkotyöryhmän yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin selvittää, miten pienkuluttajat ja heidän sähkönkulutuksen ja -tuotannon joustopotentiaalinsa voidaan tulevaisuudessa saada älyverkkojen avulla osaksi sähkömarkkinoita ja miten samalla edistetään toimitusvarmuuden ylläpitoa.
Joustavuus ennen kaikkea
– Jos halutaan, että yhteiskuntamme on vähähiilinen vuoteen 2050 mennessä, tarvitaan joustavasti ja kustannustehokkaasti toimivat sähkömarkkinat, sanoo työryhmän jäsen, johtava asiantuntija Risto Lindroos Fingridistä.
– Olemme nyt tekemässä valintoja ja ratkaisuja, joissa sähkömarkkinat toimivat joko joustavasti ja markkinaperusteisesti tai kankeammin ja huomattavasti enemmän säännellysti. Mielellään näkisin vihreän, valoisan ja kohtuuhintaisen tulevaisuuden, hän kiteyttää.
Joustavuus lisääntyy, kun erillään olevat sähkön tukku- ja vähittäismarkkinat saadaan toimimaan saumattomasti yhteen ja pienkuluttajien joustopotentiaali on mukana markkinoilla. Suomi kulkee tässä asiassa kehityksen kärjessä, sillä meillä kotitalouksille on jo asennettu etäluettavat ja tuntimittaavat sähkömittarit. Tuntihinnoitellut sähkösopimukset ja tuntikohtainen taseselvitys mahdollistavat oikeudenmukaisen hyödyn jakamisen kysyntäjoustossa jo nyt.
– Joustavuuteen liittyvissä asioissa Suomessa on pitkät perinteet, meillähän on esimerkiksi yösähköä ollut jo pitkään saatavilla. Jatkossa aikaperusteisesta ohjauksesta pitäisi kuitenkin siirtyä kohti dynaamisempaa, hinnan mukaan tehtävää ohjausta, Lindroos jatkaa.
Älyverkon palvelut ideoidaan nyt
Työryhmä näkee älyverkot alustana, jonka päälle erilaiset toimijat voivat luoda asiakaslähtöisiä palveluita, joilla voidaan tukea myös sähköjärjestelmää. Muutos luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ketterille teknologia- ja palveluyrityksille, kun erityisesti kuluttajarajapintaan tarvitaan uusia ratkaisuja.
– Suomi on kansainvälisesti houkutteleva toimintaympäristö innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Kehittyneet sähkömarkkinat ja korkea teknologiaosaaminen ovat ihanteellinen alusta uuden kokeilemiselle. Voimme olla monessa asiassa edelläkävijöitä Euroopassa, arvioi Heidi Uimonen.
Älyverkkovision keskiössä ovat asiakkaat. Tulevaisuudessa esimerkiksi pienasiakkaat voivat valita, antavatko he osan sähkölaitteistaan ohjattavaksi sähkömarkkinoiden käyttöön ja millä ehdoin. Tällä tavoin optimoidaan sähkönkulutusta ja saadaan itselle säästöä. Älyverkot mahdollistavat myös esimerkiksi lähellä tuotettuun energiaan ja toimitusvarmuuteen liittyvät arvovalinnat.
– Älyverkot koskettavat lopulta ihan jokaista suomalaista, Uimonen sanoo.
