Sähköasemien toisiojärjestelmät ovat keskeisessä asemassa puhuttaessa kantaverkon käyttövarmuudesta eli siitä, miten verkko kestää ja reagoi äkillisiin häiriöihin. Ne valvovat verkon tilaa ja antavat käskyjä ensiöjärjestelmille, eli sähköaseman toiminnallisille laitteille kuten katkaisijoille. Vikatilanteessa vikaantunut verkon osa tunnistetaan ja erotetaan katkaisijoilla irti Suomen kantaverkosta – toisiojärjestelmien ansiosta.
”Siirtovarmuutemme ja verkon selektiivisyys ovat huippuluokkaa pitkälti siitä syystä, mitä komentoja kykenemme ensiölaitteille toisiolaitteilla antamaan. Jos ne eivät tiedä miten niiden kuuluisi toimia, kokonaistoiminnallisuus menetettäisiin”, kertoo Jukka Kotisaari, Fingridin toisiojärjestelmät-yksikön kunnonhallintapäällikkö.
Toisiojärjestelmien toiminta on pitkälti automatisoitunutta, ne käsittelevät mittausdataa ja antavat käskyjä toimia: ”Sähköaseman toisiojärjestelmät ovat kuin aivot ja siihen liittyvä hermosto. Kun jotain tapahtuu, ensiölaitteet eivät itse pysty sitä tulkitsemaan, vaan mittausdataa käsitellään toisiojärjestelmissä. Sen perusteella tehdään päätelmät siitä, mistä on kyse ja toteutetaan oikeat toimenpiteet. Toisiojärjestelmät ovat avainasemassa ja elinehto sille, että pystymme käyttämään asemia ilman miehitystä”, Jukka havainnollistaa.
Sähköasemat toimivat ilman henkilöstöä toisiojärjestelmien ansiosta
Toisiolaitteet sijaitsevat fyysisesti sähköaseman sisällä ja erilaisia toisiokomponentteja on sähköasemilla yhteensä satoja. Kuten keskushermostomme käsittelee tietoa ja säätelee toimintaamme, toisiojärjestelmät keräävät dataa asemalla ja välittävät sitä eteenpäin.
Jokainen sähköasema on etäohjauksen ja valvonnan piirissä. Fingridin kantaverkkokeskus valvoo kokonaistilannetta, mutta paikan päällä sähköasemilla ei tarvita henkilöstöä. ”Sähköasemien suojaus toimii automaattisesti. Sähköaseman ohjaus- ja valvontajärjestelmät huolehtivat käytönvalvontajärjestelmän ja sähköaseman välisestä tiedonvaihdosta, jotta kantaverkkokeskus pysyy ohjaamaan Suomen sähköjärjestelmää”, kertoo Mikko Hämäläinen, sähköasema-automaation asiantuntija.
Fingrid uusii neljän sähköaseman toisiojärjestelmät käyttövarmuuden parantamiseksi
Fingrid uusii Kymenlaakson Kyminlinnan ja Ahvenkosken, Keski-Pohjanmaan Ventusnevan sekä Pohjanmaan Wisaforestin sähköasemien teknisen käyttöikänsä päässä olevat toisiojärjestelmät. Projekti käynnistyy ensi vuonna.
”Tällä hetkellä uusintaan tulevilla asemilla on paljon eri aikakausien toteutuksia ja eri valmistajien järjestelmiä, eikä yhtenäistä kokonaisuutta. Uudistamme aivot ja keskushermoston 2020-luvulle ja varmistamme, ettei asemilla tule laitteiden vanhenemisesta johtuvia virhetoimintoja tai vääriä irtikytkentöjä. Emme koske varsinaiseen päänäkymään, jota verkko-operaattori katsoo, vaan sukellamme syvemmälle aseman sielunelämään”, Jukka sanoo.
Tavoitteena on tyyppihyväksytty ratkaisu, jolloin toimitaan vain valittujen laitetoimittajien tuotteiden kanssa. Tällöin kokonaisuus pysyy paremmin hallittavana ja kunnossapidon riskit vähenevät.
”Valmistajilta on tullut uudempia malleja ja meidän vaatimuksemme on myös täsmentynyt nykyaikaisemmiksi. Viimeisin päivitys teknisiin vaatimuksiin on toisiojärjestelmien tyyppihyväksyntä kolmelta eri valmistajalta. Laitteet, jotka sähköasemalle tulee, on testattu etukäteen, ja laitetyypit on hyväksytty ja dokumentoitu. Helpottaa kunnossapitoa, kun on vaan tietty laitemäärä. Pääperiaatteena on, että uusimme kokonaisia järjestelmiä”, Mikko kertoo.
Toisiojärjestelmäasiantuntijoiden työ vaatii kokonaiskuvan hahmottamista
Toisiojärjestelmät-yksikön organisaatioon kuuluu Fingridillä tällä hetkellä noin 20 asiantuntijaa ja lisäksi aihealueen parissa työskentelee verkon kunnonhallinnasta noin kymmenen asiantuntijaa, mutta hankemäärän kasvaessa osaamista tarvitaan jatkuvasti lisää. Työ vaatii erityisesti taitoa hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää eri järjestelmien kokonaistoiminnallisuutta. Työtehtävissä pääsee myös tekemään yhteistyötä tiiviisti useiden eri yksiköiden kanssa.
”Nykyisessä toimenkuvassa on parasta toimia linkkinä eri osastojen välillä ja olla kokonaisuuden kannalta tuottamassa parasta lopputulosta. Koen työni merkitykselliseksi. Toisiojärjestelmien parissa pitää ymmärtää laitetason konfiguraatiota ja niihin liittyvää pientä näpräämistä, sekä ymmärtää, miten nämä liittyvät asemalla olevaan järjestelmään, aseman ympärillä olevaan järjestelmään, aina pohjoismaiseen verkkoon saakka”, tiivistää Jukka.
