Energiakriisin vuoksi sähkön säästäminen oli talvella tarpeen. Tämä vaati ihmisiltä oman käyttäytymisensä muuttamista – asioita tuli tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin.
Oman käytöksen muuttaminen kuulostaa helpolta, mutta psykologisen tutkimuksen perusteella se on itse asiassa usein hyvin haastavaa.
Käyttäytymisen muutos lähtee halusta toimia eri tavalla, eli motivaatiosta. Motivaatiota sähkön säästämiselle on erilaista: Viime talvena osa joutui säästämään sähköä selvitäkseen sähkölaskuista. Tämä on ulkoista motivaatiota, joka on vahvaa, kun tilanne on päällä. Se kuitenkin todennäköisesti katoaa sähkön hinnan laskiessa.
Toisilla halu sähkön säästämiseen liittyy johonkin arvoon, kuten ympäristön suojeluun. Tällainen motivaatio säilyy pidempään, mutta ei välttämättä johda nopeaan toimintaan.
Motivaatio on välttämätöntä käyttäytymisen muuttamiselle, mutta yksin se ei vielä riitä.
Ensinnäkin muutoksen tekevät vaikeaksi automatisoituneet tavat toimia. Jos miettisimme syvällisesti kaikkia asioita, joita teemme, emme saisi mitään aikaan.
Aivomme säästävätkin energiaa hoitamalla tutut toimet, kuten suihkussa käymisen ilman, että meidän tarvitsee juurikaan ajatella asiaa.
Tämä on arjessa kätevää, mutta automatisoituneen tavan muuttaminen on vaikeaa silloinkin, kun ihminen haluaisi toimia uudella tavalla. Vaikka haluaisi säästää energiaa, voi olla, että asia tulee mieleen vasta 15 minuutin lämpimän suihkun jälkeen.
Toiseksi ympäristö ja yhteisö, jossa elämme, vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme. Jos muutoksen tekeminen on kallista, vaikeaa tai emme tiedä miten se tulisi tehdä, niin se jää helposti tekemättä. Samoin jos ympärillämme olevat ihmiset vastustavat muutosta, on sitä vaikea saada aikaan.
Käyttäytymisen muuttaminen on helpointa, kun siihen on vahva motivaatio, asiasta ei ole entisiä rutiineja ja ympäristö sekä läheiset ihmiset tukevat muutosta. Energiakriisi lisää kyllä monien ihmisten motivaatiota säästää sähköä, mutta jos muut muutosta tukevat asiat eivät ole kunnossa, voi säästäminen jäädä ajatuksen tasolle.
Tutkimusten perusteella tehokkaimpia tapoja säästää energiaa on muuttaa ympäristöä siten, että energiaa säästyy automaattisesti sen sijaan että pyritään muuttamaan ihmisten tapoja. Omassa elämässä näin voi koettaa tehdä esimerkiksi tiputtamalla asunnon lämpötilaa tai jos siihen on mahdollisuus, tekemällä energiatehokkuusremontin.
Tällainen asia tarvitsee tehdä kerran ja sen jälkeen siitä on hyötyä myös silloin, kun aivot haluavat taas elää arkea autopilotilla.
Nils Sandman on psykologian tutkija Turun yliopistossa. Hänen tutkimusalansa ovat terveys- ja ympäristöpsykologia.
