Viime talvi oli Ahvenanmaalla leuto, ja sähköä kului tavallista vähemmän. Korkea lämpötila ja sähkön hinta pitivät sähkön kulutuksen alhaisena.
”Olimme varautuneet sähkökatkostilanteisiin, mutta erikoistoimiin ei tarvinnut ryhtyä, koska sähköä riitti koko talven”, kertoo Kraftnät Ålandin toimitusjohtaja Conny Rosenberg.
Kraftnät Åland on täysin itsenäisesti toimiva kantaverkkoyhtiö, joka ylläpitää sähköverkkoa ja tarjoaa sähkönsiirtopalveluja Ahvenanmaalla aivan kuten Fingrid tekee Manner-Suomessa.
Ahvenanmaan kantaverkko käsittää yhteensä noin 300 kilometriä johtoja asemineen, rajayhteyksineen ja it-järjestelmineen. Yhteyksiä on mantereillekin: yksi merikaapeli kulkee Ruotsiin ja kaksi Manner-Suomeen.
Omaa tuulivoimaa ja ostosähköä Ruotsista
Ahvenanmaalla tuotetaan tuulivoimaa, joka kattaa noin 65 prosenttia alueen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
Oikein tuulisella säällä tuulivoimaa jää jopa yli ja sitä voidaan myydä Ruotsiin. Sen lisäksi saatavilla on aurinkovoimaa ja hieman biosähköä. Hätätilanteessa Ahvenanmaalla voidaan ottaa tilapäiseen käyttöön kaksi dieselöljyllä toimivaa kaasuturbiinia.
Oman tuotannon lisäksi Ahvenanmaa ostaa sähköä Ruotsista.
Oman tuotannon lisäksi Ahvenanmaa ostaa sähköä Ruotsista, koska se sijaitsee lähempänä kuin Manner-Suomi. Ruotsin Sennebyn ja Ahvenanmaan Tellholmin asemien välillä kulkee 58 kilometrin pituinen vaihtovirtamerikaapeli, jonka välityksellä Kraftnät Åland yhdistyy ruotsalaisen Vattenfall Regionnätin sähköverkkoon.
”Siitä lähtien, kun ensimmäinen merenalainen kaapeli vedettiin Ruotsiin vuonna 1973, Ahvenanmaa on ostanut sähkönsä pääosin Ruotsista”, Rosenberg sanoo.
Varayhteyksiä Suomeen
Kraftnät Ålandilla on myös yhteydet Suomeen, sillä Ahvenanmaan Ytterbystä kulkee Naantaliin 152 kilometriä pitkä suurjännitetasavirtakaapeli. Se kytkeytyy automaattisesti muutaman sekunnin kuluessa, jos yhteys Ruotsiin katkeaa.
Varayhteys on käytössä vain häiriötilanteissa.
Kyseessä on varayhteys, joka on käytössä vain häiriötilanteissa. Samaa kaapelia pitkin Manner-Suomeen on välillä saatu sähköä, jota on jäänyt yli Ahvenanmaan tarpeista.
”Viime talvena esimerkiksi Pohjois-Suomessa oli katkos, jolloin Kraftnät Åland siirsi sähköä Naantalin-yhteyden kautta Manner-Suomeen”, Rosenberg toteaa.
Sama tarve voisi tulla kyseeseen Manner-Suomen sähköpulan aikana. Rosenberg sanookin, että tietyissä tilanteissa Ahvenanmaa voisi tehokkaasti auttaa Manner-Suomea.
Ytterby–Naantali-kaapelia olisi hänen mukaansa mahdollista hyödyntää vielä enemmän.
”Olisi tärkeää saada kaikki käytettävissä oleva kapasiteetti markkinoiden käyttöön”, Rosenberg
pohtii.
Ahvenanmaalta kulkee Suomeen toinenkin yhteys, joka yhdistyy Manner-Suomen verkkoon saariston kautta. Kapasiteetiltaan pieni liittymä mahdollistaa sähkön toimittamisen vain saaristoon ja pieneen osaan itäistä Ahvenanmaata. Sitä käytetään pääasiassa talvella Ruotsin-kaapelin kuormituksen vähentämiseksi.
Ruotsiin Ahvenanmaan kautta?
Ahvenanmaan sähköyhteydet Ruotsiin ja Suomeen ovat toisistaan riippumattomia, ja tarpeen tullen kumpi vain niistä riittää toimittamaan sähköä koko Ahvenanmaan tarpeisiin. On pohdittu sellaistakin, voisiko Manner-Suomi saada sähköä Ahvenanmaan kautta Ruotsista.
”Kyllä, se on teknisesti mahdollista. Nykyisten liittymien kapasiteetti on kuitenkin niin rajallinen, että yhteys olisi melko pienitehoinen”, Rosenberg toteaa.
Mikäli merituulivoimaa kehitetään Ahvenanmaan merialueilla, sekä Ruotsiin että Suomeen voisi samassa yhteydessä Rosenbergin mukaan rakentaa kaapeleita mahdollistamaan sähkön siirtoa maiden välillä.
”Mitään suunnitelmia asiasta ei ole tehty, mutta pohdintoja on ollut ilmassa”, hän vahvistaa.
Kansainvälistä yhteistyötä Fingridin rinnalla
Fingridin ja Kraftnät Ålandin välinen käytännön yhteistyö liittyy enimmäkseen edellä mainittuihin häiriötilanteisiin, kuten tilapäisiin sähkönsaantikatkoksiin. Ne toimivat myös yhdessä esimerkiksi vaihtamalla tietoja ja tutustumalla toistensa toimintaan.
Kraftnät Åland Ab on virallisesti rekisteröity siirtoverkonhaltijaksi Euroopan unionissa, joten siihen vaikuttavat kaikki samat EU-tason uudet lait ja määräykset kuin Fingridiinkin. Se on mukana kansainvälistä yhteistyötä tekevässä ENTSO-E:ssä eli EU:n järjestelmävastaavien kantaverkkoyhtiöiden yhdistyksessä.
”Koska organisaatiomme on pieni ja työllistämme vain 14 henkilöä, meillä ei ole mahdollisuutta osallistua kaikkiin kansainvälisiin asioihin ja tapaamisiin. Monesti Fingridin edustaja edustaa myös Kraftnät Ålandia”, Rosenberg kertoo.
Lisäksi Kraftnät Ålandilla on tarkkailijapaikka pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden uudessa yhteisessä koordinaatiokeskuksessa, Nordic RCC:ssä eli Regional Coordination Centerissä.
”Ennen kaikkea pohjoismainen yhteistyö antaa meille paljon tietoa esimerkiksi sähkömarkkinoiden kehityksestä.”
