Pitkät kantaverkosta aiheutuvat sähkökatkokset ovat Suomessa olleet viime vuosikymmeninä harvinaisia, mutta se mahdollisuus on aina olemassa. Poikkeuksellisen rajut sääilmiöt, usean teknisen vian yhdistelmät, ilkivalta ja sabotaasi ovat niitä uhkakuvia, jotka saattaisivat lamauttaa sähköjärjestelmämme.
Sähköpulasta puhutaan, kun sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta. Tukkusähkömarkkinat sekä säätösähkö- ja reservimarkkinat hoitavat tuotannon ja kulutuksen tasapainon ylläpidon, mutta joskus voi syntyä tilanne, jossa markkinat eivät vain toimi. Syntyy sähköpula, jossa sähkönkulutusta joudutaan kytkemään irti.
Sähköpulan riski on suurin talvella, suurimman sähkönkulutuksen aikana. Se voi iskeä muulloinkin, ja syynä voivat olla esimerkiksi merkittävät ennustevirheet sekä useat merkittävät tuotannon tai siirtokapasiteetin vikaantumiset. Aktiivinen osallistuminen säätösähkömarkkinoille pienentää sähköpulan riskiä.
Vakavissa häiriöissä sähköjen palautus saattaa onnistua nopeastikin – tai vaatia useita tunteja. Myös yritysten tuotannon ja teollisuuskulutuksen palautuminen voi viedä tunteja. Avainasemassa on tietojärjestelmien ja tietoliikenteen toimivuus.
Vakavien häiriöiden selvityksessä ja sähköpulatilanteissa vaaditaan saumatonta yhteistyötä Fingridin, verkkoyhtiöiden, sähköntuottajien, tasevastaavien sekä naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kesken. Vastuut ja toimenpiteet on sovittu tarkkaan. Asiakastilaisuudessa käytiin yksityiskohtaisesti läpi toimintamallia ja käytännön yhteistyötä. Esille tuli useita kehitysehdotuksia, joita Fingrid vie eteenpäin.
Ylijäämätilanteet voivat olla sähköjärjestelmän kannalta yhtä haastavia kuin alijäämätilanteetkin. Tuotantorakenteen muutoksen myötä ylijäämätilanteet voivat yleistyä. Fingrid suunnittelee toimintamalleja näihinkin tilanteisiin. •