Lahopuiden pökkelöverkko auttaa lajeja leviämään

Tehokkaan metsänhoidon myötä metsiin jää vähän lahopuuta, joka tarjoaisi elinolosuhteet tuhansille eliölle, kuten hyönteisille ja sienille. Fingrid testaa kahdella voimajohdon reunavyöhykkeen puunkorjuun työkohteella pökkelöiden jättämistä laholajeille, jos maanomistaja antaa tähän luvan.
Jaa

Valtaosa Suomen metsistä on talouskäytössä. Metsään jää vain vähän lahoainesta, josta neljäsosa metsälajeista on kuitenkin riippuvaisia. Suomen hallitus pyrkii entisestään tehostamaan puutuotantoa, ja samalla halutaan huomioida ympäristöarvot. MTK ja Energiateollisuus kannustavat maanomistajia jättämään metsiin pökkelöiksi sahattuja lahopuita juuri sähkölinjojen varsille.

– Fingrid hoitaa johtolinjan reunapuiden puunkorjuun ja jättää mielellään pökkelöitä, jos maanomistaja tähän suostuu. Pökkelö on puu, joka sahataan 2–4 metrin korkeudesta poikki. Latva kaadetaan poispäin johtolinjasta ja jätetään maahan lahoamaan. Pystyyn jäänyt osa tarjoaa muun muassa pesimismahdollisuuksia linnuille. Lahopuu muuttuu lahotessaan, ja se tarjoaa tietylle lajille elinympäristön vain rajalliseksi ajaksi. Kun lahopuita jätetään tasaisen välimatkan päähän toisistaan, lähiympäristöstä löytyy uusi korvaava elinympäristö, kun entinen muuttuu soveltumattomaksi. Voimajohtolinjat voivat tarjota lahopuiden verkoston, jota pitkin eliöt voivat levitä, Fingridin asiantuntija Mikko Nykänen kertoo.

Sopiva määrä on esimerkiksi kaksi pökkelöä hehtaaria tai tilaa kohti.

– Jos maanomistaja sallii pökkelöiden jättämisen, hänen pitää vain täyttää valtakirja, jossa hän sallii sen. Pilottikohteiksi valituista alueista lähetetään kirje maanomistajille. Pökkelöiksi jätettyjä puita ei korvata. Taloudellinen menetys on kuitenkin hyvin vähäinen. Valitsemme tähän tarkoitukseen puita, jotka ovat valmiiksi huonokuntoisempia tai vähempiarvoisia kuin muut.

Lue lisää pökkelöistä MTK:n sivuilta.

Uusimmat artikkelit
Lue myös