Fingridin ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin yhteishanke, 380 kilometriä pitkä Aurora Line, valmistuu vuoden 2025 aikana. Tämä 400 kilovoltin voimajohto kulkee Suomen puolella noin 200 kilometriä ja lepää 523 pylvään varassa.
Työt ovat edenneet pitkälle, ja suurin osa pylväistä on jo pystytetty. Osuus Muhoksen Pyhänselältä Hervaan valmistui elokuun lopulla, ja tuolle matkalle nousi 214 pylvästä. Hervan ja Tornion Viitajärven sähköaseman välinen osuus valmistui marraskuun lopussa. Se kattaa 189 pylvästä.
”Koko osuus Tornion Viitajärveltä Muhoksen Pyhänselälle otettiin käyttöön joulukuun alussa”, kertoo Fingridin työmaavalvoja Risto Uusitalo.
Osuudesta muodostui kaksi voimajohtoa väleille Viitajärvi–Simojoki ja Simojoki–Pyhänselkä. Samalla saatiin käyttöön Simojoen 400/110 kV-muunto, joka lisää alueen liityntäkapasiteettia.
Viimeinen osuus Viitajärven sähköasemalta Tornionjoen yli Ruotsin puolelle kattaa 120 pylvästä, ja niiden urakointia Destia jatkaa vuoden 2025 loppupuolelle.
”Sekin osuus on edistynyt hyvin, ja yli 60 prosenttia johtimista on jo vedettynä”, Uusitalo toteaa.
Yhtä aikaa Ruotsin puolella pylväiden pystytys ja johtimien veto Messauren sähköasemalta kohti Suomea on käynnissä. Työt yhdistyvät Tornionjoen ylityksessä Vuennonkoskella, jonka vastarannalla Risuddenissa Fingridin ja Svenska kraftnätin osuudet yhtyvät.
Kaksi pylvästyyppiä: vapaasti seisova ja harustettu
Fingrid käyttää voimajohdoissaan joko ristikkorakenteisia tai putkimallisia teräspylväitä, jotka voivat olla vapaasti seisovia tai harustettuja.
Vapaasti seisovat pylväät ovat massiivisia ja raskaita rakenteita, jotka valetaan betoniin. Aurora Linellä niitä asennetaan niihin kohtiin, joissa voimajohto tekee kulman eli johdin taipuu, sekä kiristäjäpylväisiin, joiden tehtävänä on helpottaa johtimien vetoa.
Linjan suorilla osuuksilla käytetään harustettuja pylväitä, jotka ovat kevyempiä kuin vapaasti seisovat pylväät. Harustetuilla pylväillä on kaksi jalkaa, ja pylväs tuetaan harusten avulla maahan asennettuihin betonielementteihin.
Pylväisiin kiinnitetään johtimet eristimillä, jotka ovat noin nelimetrisiä näissä Aurora Linen 400 kilovoltin johdoissa.
”Eristimet erottavat jännitteiset virtajohtimet pylvään runkorakenteesta. Aiemmin käytetyt lasieristimet on korvattu nykyaikaisilla komposiittieristimillä ”, Uusitalo kertoo.
Ukkosenjohtimella puolestaan on tärkeä tehtävä ehkäistä salamasta aiheutuvia häiriöitä sähköjohdoissa ja ohjata salamavirrat maahan.
”Jokainen pylväs on varustettu omalla maahan kaivetulla maadoituksellaan, joka yhdessä ukkosjohtimien kanssa muodostaa johtosuojauksen ja poistaa vaarajännitteet.”
Vapaasti seisova pylväs vaatii mobiilinosturin
Aurora Linen pylväät pystytetään 62 metriä leveälle johtoalueelle. Alueen keskiosa raivataan ja pidetään täysin puustosta vapaana, mutta reunavyöhykkeille puustoa voi jäädä.
”Pylväiden pystytys ei vaadi enempää tilaa kuin johtoaukon leveyden”, Uusitalo kertoo.
Pylväspystytyksissä on huomioitava useita tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä turvallisuuteen että työn sujuvuuteen.
”Korkeiden pylväiden nostossa on otettava huomioon esimerkiksi tuulen ja ukonilman vaikutukset.”
Pylväät nostetaan useilla eri menetelmillä, joista kuhunkin kohteeseen ja projektiaikatauluun valitaan aina paras vaihtoehto. Nostotapa suunnitellaan huolellisesti etukäteen.
”Vapaasti seisovat pylväät ovat raskaita, ja niissä käytetään suuria mobiilinostureita. Näille pylväille on yleensä valmiina hyvät kulkureitit, koska perustusten teko on edellyttänyt betoniauton pääsyä paikalle”, Uusitalo selittää.
Harustettu pylväs: monia nostovaihtoehtoja
Mobiilinosturilla työskentely on nopeampaa kuin monilla muilla nostotavoilla, minkä vuoksi sitä käytetään usein myös harustettujen pylväiden nostamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin, että maaperä on tarpeeksi kantava, jotta nosturi voi liikkua ja toimia turvallisesti.
Telanosturi toimii pääperiaatteeltaan kuten mobiilinosturi, mutta sen alla on renkaiden sijaan telat, joten se pystyy liikkumaan melko pehmeässä maastossa.
”Telanosturia voi käyttää myös silloin, kun talviteitä ei voida rakentaa. Se on kuitenkin hitaampi ja vaatii erillisen kuljetuksen lavetilla”, Uusitalo selittää.
Harustettuja pylväitä voidaan nostaa myös puominostolla, jossa pylväs vedetään pystyyn käyttämällä noston alussa vetovaijerin suuntaa ohjaavaa puomia.
”Puominosto sopii erinomaisesti pehmeille tai huonosti kantaville maaperille, joihin mobiilinosturi ei pääse. Osaavien ammattilaisten toteuttamana se on tehokas ja luotettava nostotapa.”
Talvella kestävin maapohja
Hitaasti alkanut talvi on hidastanut Aurora Linen viimeisen osuuden pylväiden pystytystä Tornionjoen laaksossa. Pehmeässä suomaastossa raskaiden ajoneuvojen liikkuminen vaatii erityisjärjestelyjä, eikä se aina ole edes mahdollista.
”Sulan maan aikaan nostokoneiden tassujen alle voidaan asettaa teräs- tai komposiittilevyjä, joiden päälle rakennetaan parrupeti. Toisinaan joudutaan ajamaan paikalle mursketta, mikä lisää työmäärää ja hidastaa töiden etenemistä”, Uusitalo kertoo.
Kun kunnon pakkaset saapuvat, jopa suot voidaan jäädyttää kantaviksi alustoiksi. Jäädytetyllä maalla nostot voidaan suorittaa turvallisesti, vaikka maasto muutoin olisi pehmeää ja upottavaa.
”Talvella pystytään työskentelemään hankalissakin maastoissa suurilla koneilla. Pylväitä voidaan nostaa jopa suoraan jäädytetyn suon päältä.”
Talvityöskentely on myös ympäristöystävällistä, sillä jää suojaa maata koneiden aiheuttamilta jäljiltä ja muilta työn vaikutuksilta.
”Talvi on erinomainen aika kuljettaa ja nostaa painavia pylväitä raskailla koneilla. Jäädytetyllä maalla liikkuminen on turvallista, ja keväällä, kun jää sulaa, maasto palautuu yleensä täysin alkuperäiseen tilaansa.”
Jos video ei näy, sen voi katsoa täältä.
Tässä juttusarjassa seurataan Aurora Linen vaiheita suunnittelusta käyttöönottoon.
