Liukastumiset ja kompuroinnit ovat yleisiä poissaoloon johtavia tapaturmia työpaikoilla.
”Fingridin työmailla niiden osuus on viime vuosina ollut hieman alle puolet kaikista työtapaturmista, mikä on suhteellisesti iso määrä”, kertoo Fingridin työturvallisuuden erikoisasiantuntija Markku Pöysti.
Vaikka liukastumiset korostuvat kompurointeja enemmän, kertoo Pöysti työmaita kiertäessään harvemmin nähneensä konkreettista liukkaudentorjuntasuunnitelmaa.
”Liukkauden torjunta on osa työmaa-arkea: hiekoitetaan ja suolataan silloin, kun säätila sitä vaatii. Liukkaat kelit tulevat kuitenkin joka vuosi ja aina uudestaan kamppaillaan saman asian kanssa. Liukastumiset ajoittuvat pääosin talvikuukausiin, mutta on hyvä muistaa, että mutaan tai saveen voi liukastua minä vuodenaikana tahansa.”
Fingridin työmailla työskentelevillä HSE-valvojilla on paljon turvallisuusosaamista, -tietoa ja -taitoa.
”Heidän kanssaan ryhdyimme miettimään, mitä konkreettista voisimme tehdä, jolla torjua ja hallita liukkautta”, Pöysti kertoo.
”Liukkauden torjunta on osa työmaa-arkea: hiekoitetaan ja suolataan silloin, kun säätila sitä vaatii.”
Syntyi uusin Hyvät käytännöt -materiaali, joka ei ole työmaita velvoittava, mutta pätee hyvänä ohjeistuksena liukkauden torjunnan suunnittelussa.
Materiaalissa otetaan kantaa siihen, mitä osa-alueita liukkaudentorjuntasuunnitelman tulisi sisältää ja mitä suunnitelman toteuttamisessa on otettava huomioon.
”Liukkaudentorjuntasuunnitelma tehdään yleensä työmaapäällikön tai projektipäällikön johdolla, ja se olisi hyvä tehdä kirjallisena. Tärkeää olisi osallistaa suunnitelman laatimiseen myös työmaan työntekijöitä – erityisesti liukkaudentorjuntatyötä tekeviä”, Pöysti huomauttaa.
Hyvät käytännöt -materiaalin uusin moduuli, liukkaudentorjuntasuunnitelma, julkaistiin lokakuun alussa.
”Toivomme, että työmaat voivat tehdä sen avulla oman suunnitelmansa ja pystyvät näin vähentämään liukkaudesta johtuvia työtapaturmia.”
Ennakoimisen tärkeys
”Huonon kelin sattuessa liukkaus voi olla iso ongelma. Varttitunnissa tilanne saattaa muuttua ja kattaa koko työmaa-alueen, joka esimerkiksi Järvilinja 3 -hankkeessa on 83 kilometriä”, kertoo työmaapäällikkö, Destian HSEQ-valvoja Antti Nykänen Iisalmi–Kuopio-välille rakennettavan Järvilinja 3 -voimajohtohankkeen työmaalta.
Nykänen osallistui yhtenä HSE-valvojista koostamaan Hyvät käytännöt -materiaalia. Taustaa hänellä on tienhoidon kunnossapidosta, hiekoituksista, suolauksista ja aurauksista.
Nykänen korostaa ennakoimisen tärkeyttä ja selkeää vastuunjakoa:
”Kenen vastuulla on kartoittaa toimenpiteet: työmaapäällikön vai työryhmän? Kuka hoitaa tietyt pylväsvälit, kuka seuraa säätiedotuksia, kuka hiekoittaa ja millä materiaalilla, tehdäänkö koneella vai käsin ja mistä materiaalit hankitaan? Kun tällaiset asiat on etukäteen mietitty, on liukkaudentorjuntasuunnitelma hyödyksi työmaalla.”
