Suurjänniteverkkoa rakennetaan tällä hetkellä Suomessa ennätysvauhtia.
Sähköverkkojen suunnittelu ja rakentaminen ovat insinöörien työtä. Työn tuloksena rakentuvat suomalaisen yhteiskunnan verenkierron pääsuonet, jotka kuljettavat energiaa sinne, missä sitä tarvitaan ja jotka pitävät käynnissä koko yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kansalaisten toimeentuloa.
Juristin työvälineenä puolestaan on laki. ”Lailla maata on rakennettava” on vanha roomalaiseen oikeuteen perustuva periaate, jonka perustalle myös moderni oikeusvaltio rakentuu.
Lainvalmistelutyötä tekevä juristi törmää kuitenkin työssään väistämättä kysymykseen: Millä lailla
sitä maata pitäisi rakentaa?
Sain keväällä tehtäväkseni ryhtyä vetämään hallitusohjelman hanketta, jolla vahvistetaan sähkön siirtoverkon toimivuutta ja riittävyyttä energiamurroksen perustana ja Suomen keskeisenä kilpailuetuna. Hallitusohjelmassa on useita tätä tavoitetta täsmentäviä kirjauksia.
Kansallisesti tärkeiden teollisuuden keskittymien sähkönsiirtotarve ja kohtuulliset sähkönsiirtokustannukset varmistetaan investointien mahdollistamiseksi. Kantaverkon rakentamistarpeen ja pullonkaulojen merkityksen vähentämiseksi edistetään sähköä kuluttavien ja tuottavien suurinvestointien sijoittumista lähekkäin ilman tarvetta liittyä kantaverkkoon.
Sähkömarkkinalain muutoksella mahdollistetaan tuulivoimaloiden liityntäjohtojen kokoaminen yhteen jakeluverkkoyhtiön toimesta. Lisäksi hallitus selvittää Fingridin vastuun laajentamista energiamurroksen myötä tarvittavien siirtoverkkojen rakentamisessa kaupunkiseuduilla.
Keskeistä on myös säilyttää Suomi yhtenäisenä tarjousalueena.
Voimakkaasti lisääntyvän sähkönkulutuksen ja -tuotannon integrointi sujuvasti sähköverkkoihin edellyttääkin kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon liittämiseen sisältyvien vastuiden ja verkonhaltijoiden kehittämisvelvollisuuden sekä verkkolupasääntelyn uudelleentarkastelua – ainakin osittain.
Lisääntyvä sähköntuotanto ja uusiutuvan vedyn markkinoille tulo luovat tarpeen mahdollistaa niin sanottujen erillisten linjojen rakentamisen sekä tuotantoa, kulutusta ja varastointia käsittävät hybridiliitynnät. Talousvyöhykkeelle sijoittuva merituulivoima on huomioitava myös sähkömarkkinalaissa.
Olemme tottuneet siihen, että Suomessa on tehokas ja toimintavarma kantaverkko, jossa ei ole sisäisiä pullonkauloja. Yhteiskunnan nopea sähköistyminen ja teollisuuden investointisuunnitelmat haastavat jo tänään kuitenkin voimakkaasti sähköjärjestelmän kehittämistä.
Suurjänniteverkkohankkeen tavoitteena on turvata tärkeiden teollisuuden investointien, voimakkaasti lisääntyvän uusiutuvan sähkön tuotannon ja kaukolämmityksen sähköistymisen edellyttämä sähkön siirtoverkkojen rakentaminen. Keskeistä on myös säilyttää Suomi yhtenäisenä tarjousalueena.
Hallitusohjelma antaa tavoitteet valmistelutyölle, mutta lainvalmistelijalle ja työryhmälle jää silti monta asiaa pohdittavaksi ennen kuin selviää, millä lailla suurjänniteverkkoja jatkossa rakennetaan.
Arto Rajala
hallitusneuvos
Energiaosasto/Energiamarkkinat
työ- ja elinkeinoministeriö
