Search
Close this search box.

Energiaa halki lakeuksien

Jaa
Fingridin pääsiirtolinjat kuljettavat sähköä eri puolille Suomea sinne, missä sitä tarvitaan. Vuonna 2027 valmistuva 400 kilovoltin Lakeuslinja siirtää sähköä länsirannikolta Keski-Suomeen Pohjanmaan tasankojen halki.

Fingridin siirtolinjat muodostavat Suomen sähköverkon selkärangan, joiden kautta valtaosa Suomessa kulutetusta sähköstä siirretään. Pääsiirtolinjat kulkevat yli kantaverkon kriittisten poikkileikkausten – näiden näkymättömien rajojen avulla valvotaan tarkasti, kuinka sähkö liikkuu ympäri Suomen.

Uusiutuvan energian tuotanto, erityisesti tuulivoima, on keskittynyt länsirannikolle, ja sen siirtäminen kulutukseen vaatii vahvoja siirtoyhteyksiä. Vuonna 2017 valmistuneen Rannikkolinjan nykyinen kapasiteetti ei tulevaisuudessa riitä yksinään kaiken länsirannikolle suunnitellun tuulivoimatuotannon siirtämiseen pois alueelta.

Vuonna 2027 valmistuva, Pohjanmaan tasankojen läpi kulkeva Lakeuslinja vahvistaa sähkön siirtokapasiteettia ja mahdollistaa länsirannikon tuulivoimatuotannon siirtämisen sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Lakeuslinja sai nimensä nimikilpailun kautta. Fingridin henkilöstö osallistui ideointiin, ja lopulta valikoitui nimi, joka kuvastaa voimajohdon kulkureittiä Pohjanmaan lakeuksilla.

Lakeuslinja alkaa Kalajoelta, jatkaa kohti etelää ja päättyy Jämsään. Se liittyy Fingridin muiden pääsiirtoyhteyksien, kuten Metsälinjan, Rannikkolinjan ja Järvilinjan joukkoon.

Merkittävän hankekokonaisuuden rakennustyöt alkavat ensi vuonna

Ensi vuonna käynnistyvät Lakeuslinjan rakennustyöt kattavat 400 kilometrin mittaisen voimajohdon rakentamisen Kalajoen Jylkän sähköasemalta Alajärven kautta Jämsään Toivilan sähköasemalle. Sen lisäksi rakennetaan myös lyhyempi, kolme kilometriä pitkä 2×110 kilovoltin voimajohto.

Lakeuslinja rakennetaan vaiheittain. Osuus Jylkästä Alajärvelle valmistuu vuoden 2027 aikana ja osuus Alajärveltä Toivilan kautta Hikiälle vuoden 2028 aikana.

Lisäksi Lakeuslinjan hankekokonaisuudessa laajennetaan kolmea nykyistä sähköasemaa ja rakennetaan neljä uutta, joista yksi sisältää myös sarjakompensointiaseman parantamaan verkon tasapainoa ja vakautta.

Uudet sähköasemat mahdollistavat uusiutuvan energiantuotannon alueilla, joissa ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta liittyä kantaverkkoon.

”Lakeuslinja on Fingridin yksi tärkeimmistä tämän vuosikymmenen hankekokonaisuuksista”, toteaa projektijohtaja Ville Haljala.

”Kyseessä on Fingridin yksi tärkeimmistä hankekokonaisuuksista tällä vuosikymmenellä. Erityisen hankkeesta tekee se, että kaksi 400 kilovoltin johtoa rakennetaan rinnakkain, mikä on sekä maankäytöllisesti että taloudellisesti järkevä ratkaisu. Hankkeessa rakennetaan myös useita 400 kilovoltin sähköasemia samanaikaisesti. Samalla hankkeessa huolehditaan myös ikääntyneen verkon kunnossapidosta, mikä on tärkeää sähköjärjestelmän käyttövarmuuden kannalta”, kertoo hankkeen projektijohtaja Ville Haljala Fingridistä.

Monien vaiheiden yhteensovittamista

Hankekokonaisuudessa tehdään rakennustöitä samanaikaisesti, mikä vaatii aktiivista vuorovaikutusta ja viestintää ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa hankkeen edetessä.

Haljalan mukaan tiivis vuorovaikutus varmistaa sen, että laaja hanke etenee sujuvasti ja aikataulussa:

”Hankekokonaisuus on riippuvainen jokaisesta erillisestä voima- ja sähköasemaprojektista. Mikäli jokin yksittäinen projekti myöhästyy, myöhästyy koko hankekokonaisuus ja näin asetettuja tavoitteita sekä hyötyjä ei tavoiteta.”

Kantaverkko kehittyy

  • Kantaverkkoa rakennetaan nyt enemmän kuin koskaan energiamurroksen tukemiseksi.
  • Uusiutuvan energiantuotannon voimakas kasvu muuttaa sähköjärjestelmän hallinnan lainalaisuuksia ja haastaa kantaverkon siirtokykyä.
  • Kantaverkkoa vahvistamalla lisätään Suomen sisäistä sähkön siirtokykyä, vahvistetaan rajasiirtoyhteyksiä sekä mahdollistetaan uusien asiakashankkeiden liittäminen kantaverkkoon.