Selvitimme hiljattain merituulivoiman mahdollisuuksia liittyä Fingridin vastuulla olevaan Manner-Suomen kantaverkkoon. Tunnistimme alustavasti kuusi aluetta, joille olisi mahdollista liittää merituulivoimaa yhteensä jopa nykyistä ydinvoimatuotantoa enemmän. Asiakkaille järjestetyssä konsultaatiossa Fingridin selvitystä pidettiin tervetulleena ja ennakoitavuutta parantavana avauksena.
Fingrid tulee julkaisemaan marraskuussa päivitetyn selvityksen, jossa esitetään konsultaatiopalautteen perusteella päivitetyt merituulivoiman alustavat liittymispisteet sähköasematasolla.
Konsultaatiossa meiltä kysyttiin, voisiko kantaverkon ulottaa merelle ja laajentaa Fingridin vastuuta Manner-Suomen kantaverkon rakentamisesta ja ylläpidosta myös merelliseen kantaverkkoon – merituulivoimaprojektien liittymisjohtojen suunnitteluun, luvittamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon. Nykyisen käytännön mukaan merituulivoiman, kuten muidenkin hankkeiden osalta, hankekehittäjä on vastuussa voimalansa yhdistämisestä mantereella sijaitsevaan kantaverkon sähköasemaan.
Nykyinen käytäntö toimii hyvänä ratkaisuna niin kuluttajien kuin hankekehittäjien näkökulmasta. Ruotsissa harkittiin kantaverkon vastuun ulottamista merituulivoiman keräilyjohtoihin, mutta tästä on sittemmin luovuttu.
Nykykäytäntö tukee merituulivoimaprojektien itsenäisyyttä ja vähentää hukkakustannusriskiä (stranded asset risk). Kahden erillään johdetun rakennusprojektin – merituulivoiman ja liittymisjohtojen – yhteen sovittaminen mahdollisine myöhästymisineen on hankalaa. Hukkakustannusriski kuvaa tilannetta, jossa investoinnit tulevat taloudellisesti kannattamattomiksi tai vanhentuneiksi ennen odotettua elinkaartaan. Tämä syntyy, kun siirtoverkon ja tuotantolaitosten valmistumisen välillä on ajoitusero, mikä johtaa vajaakäyttöön ja taloudellisiin tappioihin.
Fingridissä on suunnitteilla tulevalle kymmenelle vuodelle yhteensä noin neljän miljardin investoinnit kantaverkon vahvistamiseksi. Näillä investoinneilla vahvistetaan Suomen asemaa kilpailukykyisenä puhtaan energian investointimaana.
Fingridin keskittyminen Manner-Suomen kantaverkon kehittämiseen vahvistaa Suomen sisäistä sähkön siirtokykyä, pyrkii säilyttämään yhtenäisen sähkön hinta-alueen sekä luo edellytyksiä uusien kuluttajien ja tuottajien liittämiselle kantaverkkoon teknologianeutraalisti.
Merialueille toteutettavat kantaverkkoliittymät olisivat tukijärjestely yhdelle tuotantoteknologialle.
Merialueille toteutettavat kantaverkkoliitynnät olisivat tukijärjestely yhdelle tuotantoteknologialle. Markkinaehtoisesta ja teknologianeutraalista lähestymistavasta poikkeaminen vaatisi myös poliittisen päätöksen ja lakimuutoksen. Merellisen kantaverkon kustannukset perittäisiin kaikilta verkon käyttäjiltä, loppukädessä suomalaisilta sähkön kuluttajilta.
Merituulivoimassa Suomen kilpailuetuna on, että potentiaaliset tuotantoalueet sijaitsevat lähellä mannerta ja niiden liityntöjen merikaapeliosuudet on todennäköisesti mahdollista toteuttaa vaihtosähköyhteydellä. Merellisellä kantaverkolla, joka keräisi yhteen monen merituulivoimapuiston tuotannon moninkertaisesti kalliimmalla tasasähköyhteydellä, ei Suomen olosuhteissa todennäköisesti saavutettaisi kokonaistaloudellista etua.
Tasasähköratkaisujen suhteen liittyy myös vielä teknisiä haasteita, merkittäviä saatavuusrajoitteita ja ratkaisemattomia käyttövarmuuskysymyksiä. Tasasähkökatkaisijoiden teknologia ja eri laitevalmistajien tuotteiden integrointi ovat vielä kehitysvaiheessa ja vaativat tuotekehitystä. Myös sähköjärjestelmän käyttövarmuuden takaamiseksi suurien tuotantokeskittymien niputtaminen yhteen on rajoitettu enimmillään 1,3 GW:n kokoon.
Merituulivoiman ohella maatuulivoima ja teollisen mittakaavan aurinkovoima kiihdyttävät vihreää siirtymää vastaamalla uusien kulutusinvestointien myötä kasvavaan sähkön kulutukseen. Merituulivoima voi toimia tärkeänä tekijänä Suomen tavoitellessa hiilineutraaliustavoitteitaan, ja se on tärkeä osa kestävän energiantuotannon tulevaisuutta.
Fingrid jatkaa tiivistä yhteistyötä hankekehittäjien kanssa ja pyrkii yhdessä kehittämään toimintatapoja esimerkiksi liityntäkäytäntöjen parissa.
Viljami Yli-Hemminki
asiantuntija
Fingrid
