Sähkön vuorokausimarkkinoilla Pohjoismaissa otetaan käyttöön siirtoihin perustuva eli flow-based-kapasiteetinlaskentamenetelmä 29. lokakuuta 2024.
Uutta menetelmää tarvitaan, koska se auttaa hallitsemaan energiamurroksen aiheuttamia suuria vaihteluita sähkön siirtotarpeissa Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Suomessa uuden menetelmän vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä.
Uusi menetelmä tukee energiamurrosta
Flow-based-menetelmä on sähkön siirtoihin perustuva menetelmä markkinoille annettavan siirtokapasiteetin määrittämiseksi. Sen odotetaan tehostavan siirtoverkon käyttöä ja lisäävän kaupankäyntimahdollisuuksia tarjousalueiden rajat ylittävässä sähkökaupassa.
Flow-based-menetelmä on eurooppalaisen sähkömarkkinasääntelyn mukainen ensisijainen menetelmä sähkön siirtokapasiteettien laskemiseksi. Pohjoismaissa flow-based-menetelmä otetaan käyttöön sähkön vuorokausimarkkinoilla 29. lokakuuta. Keski-Euroopassa se on ollut käytössä jo useita vuosia.
Flow-based-menetelmää tarvitaan, koska se auttaa hallitsemaan energiamurroksen aiheuttamia suuria vaihteluita sähkön siirtotarpeissa. Menetelmä huomioi sähköverkon komponenttien kuormitettavuudelle asetetut rajoitteet nykyistä tarkemmin ja varmistaa, etteivät kriittiset siirtojohdot tai muuntajat ylikuormitu tarjousalueiden välisten sähkökauppojen seurauksena.
Mikä muuttuu vuorokausimarkkinoilla?
Flow-based-menetelmän käyttöönotto sähkön vuorokausimarkkinoilla tarkoittaa muutosta siihen, miten kantaverkkoyhtiöt ilmoittavat tiedot suurimmista sallituista siirroista rajat ylittävässä sähkökaupassa.
Nykyään nämä tiedot ilmoitetaan markkinoille rajakohtaisina enimmäiskapasiteetteina, jotka määrittävät suurimmat sallitut sähkön siirrot kahden vierekkäisen tarjousalueen välillä.
Flow-basedin käyttöönoton myötä näiden rajakohtaisten enimmäiskapasiteettien ilmoittamisesta luovutaan ja sen sijaan julkaistaan koko pohjoismaisen sähkönsiirtojärjestelmän siirtokykyä kuvaavia tunnuslukuja. Näitä ovat kuvaus siitä, miten muutokset tarjousalueiden tuotannon ja kulutuksen tasapainossa kuormittavat yksittäisiä verkkokomponentteja ja mikä on niiden suurin sallittu kuormitettavuus. Tiedot julkaistaan aluksi pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden valitseman palveluntarjoaja JAOn (Joint Allocation Office) sivuilla ja myöhemmin myös ENTSO-E:n transparenssialustalla.
Flow-based-menetelmässä markkinakytkentäalgoritmi optimoi koko eurooppalaisen siirtoverkon käyttöä ja allokoi kapasiteettia sinne, missä siitä saadaan suurin markkinahyöty.
Markkinoiden perusajatus sähkön siirtymisestä halvemmalta alueelta kalliimmalle ei ole muuttumassa.
Algoritmi mahdollistaa myös niin sanotut epäintuitiiviset siirrot, eli sähkön siirtymisen kalliimman hinnan alueelta vierekkäiselle edullisemman hinnan alueelle, mikäli tällaisen siirron avulla saavutetaan korkeampi markkinahyöty jossain muualla siirtoverkossa. Markkinoiden perusajatus sähkön siirtymisestä halvemmalta alueelta kalliimmalle ei siis ole muuttumassa, mutta markkinoita ja sähkön siirtymistä tarkastellaan laajemmin kuin pelkästään kahden vierekkäisen tarjousalueen välisinä siirtoina.
Vuorokausimarkkinoilla flow-based-menetelmän myötä tehostunut siirtoverkon hyödyntäminen ilmenee nykyistä suurempina siirtoina tarjousalueiden välillä. Siirtomuutoksia mukaillen myös sähkön tarjousaluekohtaiset hinnat voivat muuttua.
Markkinasimuloinneissa on havaittu, että tarjousalueiden väliset hintaerot pienenevät flow-basedin myötä ja markkinahyöty on nykyistä suurempi. Hyöty voi kuitenkin jakautua eri tavoin kuin nykyisin, joten joillain tarjousalueilla sähkön hinnat voivat laskea, toisilla nousta.
Mikä muuttuu päivänsisäisillä markkinoilla?
Vaikka flow-based -menetelmä otetaan käyttöön vuorokausimarkkinoilla, on sillä vaikutuksia myös päivänsisäisiin markkinoihin.
Päivänsisäisten markkinoiden kapasiteetit ilmoitetaan kuten nykyisin, mutta niiden laskentamenetelmä muuttuu. Laskentamenetelmän optimointimallista johtuen päivänsisäisissä kapasiteeteissa voi olla nykyistä enemmän vaihtelua tuntien välillä.
Markkinasimulaatioiden perusteella näyttäisi, että päivänsisäisillä markkinoilla suurimmalla osalla rajoista on nykyistä vähemmän kapasiteettia. Tämä johtuu osittain siitä, että suurempi osuus käytettävissä olevasta rajasiirtokapasiteetista tulee käytettyä jo vuorokausimarkkinoilla, jolloin sitä on vähemmän saatavilla päivänsisäisillä markkinoilla.
Uusi menetelmä huomioi lisäksi kaikki mahdolliset sähkön siirtoskenaariot, mikä lisää käyttövarmuutta.
Vaikutukset Suomelle
Suomen näkökulmasta olemme aika lailla muutoksen reunamilla, eivätkä vaikutukset meille ole kovin merkittäviä verrattuna silmukoidumpaan verkkoon lännemmässä.
Vuorokausimarkkinoilla flow-based näyttäisi simulointien perusteella vaikuttavan erityisesti Fennoskanin siirtoihin Suomesta Ruotsiin. Nykymenetelmässä Ruotsin siirtoverkon sisäiset pullonkaulat rajoittavat sähkön vientiä Suomesta Etelä-Ruotsiin.
Flow-based-menetelmän ansiosta vientimahdollisuudet näyttäisivät kasvavan.
Flow-based-menetelmän ansiosta vientimahdollisuudet näyttäisivät kasvavan ja vaikutus Suomen sähkön hintaan on samansuuntainen kuin Ruotsin kantaverkkoyhtiön Fennoskanille asettamista siirtorajoituksista luopumisella olisi nykymenetelmässä.
Päivänsisäisillä markkinoilla siirtokapasiteettia on viimeaikaisten simulointitulosten perusteella käytettävissä keskimäärin lähes saman verran kuin nykyisin. Nykyiset kaupankäyntivolyymit päivänsisäisillä markkinoilla olisivat olleet mahdollisia valtaosan ajasta ja useimmiten kapasiteettia olisi jäänyt käyttämättä.
