Fingrid suunnittelee siirtokeskeytykset yhdessä asiakkaiden kanssa

Siirtokeskeytyksissä voimajohdot tehdään jännitteettömiksi, jotta asentajat voivat turvallisesti huoltaa ja rakentaa sähköverkkoa. Länsirannikon tuulivoimavaltaisella alueella siirtokeskeytysten suunnittelu vaatii erityistä tarkkuutta ja yhteistyötä.
Jaa

Siirtokeskeytyksissä voimajohtoja ja sähköasemien laitteita kytketään väliaikaisesti irti sähköverkosta, jotta niiden huollot ja korjaukset saadaan tehtyä turvallisesti jännitteettömässä verkon osassa. Siirtokeskeytyksiä tarvitaan myös silloin, kun rakennetaan uutta sähköverkkoa.

Kantaverkossa tehdään vuosittain yli tuhat siirtokeskeytystä. Lisäksi Fingridin asiakkailla on omia kunnossapitotarpeita, ja nekin otetaan huomioon siirtokeskeytysten suunnittelussa.

Keskeytyksiä koordinoidaan niin, että mahdollisimman monet työt pystytään hoitamaan saman keskeytyksen aikana.

Kaikilla verkon käyttäjillä ja ylläpitäjillä on yhteinen intressi: sähkön häiriötön siirto.

”Siirtokeskeytykset tehdään aina yhdessä asiakkaiden kanssa, sillä kaikilla verkon käyttäjillä ja ylläpitäjillä on yhteinen intressi: sähkön häiriötön siirto”, kertoo Fingridin käyttöasiantuntija Kimmo Toivonen, joka suunnittelee siirtokeskeytykset Kalajoen, Nivalan, Alajärven, Seinäjoen ja Vaasan väliin jäävällä alueella.

Erityisesti pienet ja paikalliset keskeytykset, jotka vaikuttavat vain yhteen asiakkaaseen, voidaan sovitella asiakkaan tarpeiden mukaan.

”Jos taas siirtokeskeytyksellä on vaikutusta suureen alueeseen, esimerkiksi koko länsirannikon tuulivoimaan, Fingrid joutuu tekemään päätöksiä koko sähköjärjestelmän tarpeet huomioiden”, toteaa erikoisasiantuntija Tuomo Mäkihannu Fingridin kantaverkkokeskuksesta.

Siirtokeskeytykset ajoitetaan kesään

Siirtokeskeytykselle valitaan sellainen ajankohta, jolloin siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa. Otollisin vuodenaika on kesä.

”Talvella ei esimerkiksi järjestetä siirtokeskeytyksiä, koska silloin sähkön tarve on Suomessa suurimmillaan ja verkon siirtokapasiteettia tarvitaan eniten”, Mäkihannu kertoo.

Pohjanlahden tuulivoimaloiden sähkönsiirtoon vaikuttavia keskeytyksiä toteutetaan mieluiten kesällä myös tuuliolojen takia: kesä on vähätuulista aikaa, eikä siirtokeskeytyksen vaikutus maan sähkön tuotantokapasiteettiin ole erityisen suuri.

Syksyllä taas tuulee selkeästi enemmän kuin keskikesällä, ja silloin tuulivoimatuottajat luonnollisesti haluavat hyödyntää hyviä tuuliolosuhteita. Lisäksi syksyllä koko maassa myös kulutetaan enemmän sähköä kuin kesällä.

”Tuulivoiman määrän lisäännyttyä erityisesti Pohjanlahden alueella kiertoreititkin saattavat ruuhkautua siirtokeskeytyksien aikaan, jos sähköntarve tai Pohjanlahden tuulituotanto on suuri. Syksyllä jouduttaisiin kuljettamaan isoja sähkötehoja kiertoreittejä pitkin siirtokeskeytyksien aikana tai pahimmassa tapauksessa jopa rajoittamaan siirtoa, jotta yhteydet kestävät”, Toivonen selittää.

Länsirannikon tuulivoiman määrän kasvu on aiheuttanut myös sen, että verkon jännitejäykkyys heikentyy siirtokeskeytyksien aikana, eivätkä tuulivoimalaitosten jännitteensäätöominaisuudet enää toimi, kuten on suunniteltu.

”Ongelman vuoksi suuntaajakäyttöisten voimalaitosten, eli pääasiassa tuulivoiman, tuotantoa on rajoitettava. Ongelman helpottamiseksi Fingrid etsii aktiivisesti ratkaisuja ja tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa”, Mäkihannu lupaa.

Yhtenä ratkaisuna Fingrid ottaa ensi vuonna käyttöön Kalajoella Jylkän sähköasemalla synkronikompensaattorin, eli ison tahtikoneen ilman energianlähdettä, joka vakauttaa sähköverkon jännitettä sekä taajuutta ja helpottaa erityisesti siirtokeskeytystilanteita.

Siirtokeskeytystarpeet kartoitetaan hyvissä ajoin

Fingridissä tiedetään jopa kymmenen vuotta etukäteen, millaisia verkkotöitä ja hankkeita kantaverkkoon on tulossa. Yhdestä kolmeen vuotta etukäteen tiedetään merkityksellisimmät voimajohto- ja voimalaitoskeskeytykset.

Siirtokeskeytykset koordinoidaan myös Ruotsin, Viron ja Norjan kanssa, koska keskeytykset vaikuttavat maiden välisten siirtoyhteyksien käytettävyyteen.

Siirtokeskeytystä edeltävän vuoden kesänä merkittävimmät keskeytystarpeet ovat selvillä, minkä jälkeen ryhdytään kartoittamaan asiakastarpeita ja suunnittelemaan muita keskeytyksiä. Vuonna 2024 tehtävät Fingridin keskeytykset tiedettiin siis jo hyvin pitkälle elokuussa 2023.

Viimeistään marraskuun 2023 tietämillä Toivonen ja muut Fingridin käyttöasiantuntijat ympäri maata varmistivat asiakkaidensa keskeytystarpeita yhteiskyselyllä ja vielä tarkemmin vuoden 2024 tammikuussa kasvotusten tai etäpalavereissa.

Keskeytystarpeet kannattaa ilmoittaa heti, kun ne tulevat tietoon.

Fingrid kehottaa asiakkaita ilmoittamaan omat keskeytystarpeensa heti, kun ne tulevat tietoon, eli jo ennen marraskuun kyselyitä.

”Mitä aikaisemmin meillä on keskeytystarpeet tiedossa, sitä paremmin pystymme ottamaan huomioon toiveita esimerkiksi keskeytyksen ajankohdasta”, Mäkihannu ja Toivonen painottavat.

Siirtokeskeytykset etenevät tarkassa järjestyksessä

Ennen siirtokeskeytystä suunnittelu tiivistyy. 21–9 päivää ennen keskeytystä käyttöasiantuntijan, kuten Toivosen tehtävänä on suunnitella, miten koko keskeytys pääpiirteissään tehdään ja mikä on kunkin osapuolen tehtävä keskeytyksen aikana.

”Viimeistään tässä vaiheessa keskeytys suunnitellaan tarkasti asiakkaiden kanssa niin, että kaikki tietävät omat tehtävänsä ja niiden aikataulut”, Toivonen kertoo.

Kytkentäsuunnitelmaan kirjataan tarkasti, mitä toimenpiteitä, missä järjestyksessä ja mihin aikaan kukin tekee. Siihen listataan myös sähköturvallisuuteen liittyviä asioita, kuten maadoituskohdat ja niiden tekotapa. Suunnitelmalle luodaan jakelulista, jonka mukaan kytkentäpäätös keskeytyksestä jaetaan myöhemmin sähköpostilla.

Samaan aikaan Fingridin käytönsuunnittelussa Mäkihannu kollegoineen tekee laskelmia ja varmistaa, että siirtokeskeytysten aikaan sähköä riittää kaikkialle, missä sitä tarvitaan, eikä käyttövarmuus vaarannu tai sähköverkko kuormitu liikaa.

Yhdeksän vuorokautta ennen h-hetkeä Toivonen siirtää valmiin suunnitelman aloitetilaisena Fingridin kantaverkkokeskuksen käsiteltäväksi. Siellä aletaan tekemään kytkentäohjelmaa, jossa selitetään laite kerrallaan yksityiskohtaisesti, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Tässä vaiheessa kantaverkkokeskus myös tarkastaa, että tulevissa kytkennöissä ei ole virheitä.

Seitsemän vuorokautta ennen siirtokeskeytystä suunnitelma julkaistaan kytkentäpäätöksenä jakelulistan mukaisesti asianosaisille, joita ovat muun muassa asiakkaat, kunnossapitopuolen henkilöstö ja asentajat.

”Tässä vaiheessa kytkijät tarkistavat vielä, että kytkentäsuunnitelma on järkevä ja sen mukaan voidaan edetä. Jos vielä jotain täytyy muuttaa, se tehdään viimeisen viikon aikana ennen siirtokeskeytystä”, Toivonen sanoo.

Juuri ennen töiden aloittamista ja lisämaadoitusten tekemistä työmailla odotetaan kantaverkkokeskuksen antamaa varmistusta siitä, että työkohde on kytketty irti verkosta ja huolto- tai rakennustyöt voivat alkaa.

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös