Eurooppalaisten energiatoimijoiden näkökulmasta kulunut 1,5 vuotta on ollut poikkeuksellista aikaa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet aiheuttivat epävarmuutta Suomen ja koko Euroopan energiatilanteeseen. Kun Olkiluoto 3:n käyttöönotto kotimaassa ei edennyt odotetulla tavalla, riskit kasvoivat entisestään.
Fingrid ja muut alan toimijat pohtivat yhdessä ja erikseen, miten sähkö saadaan riittämään talven yli. Samaan aikaan tarkistettiin toimintamalleja siltä varalta, että sähköä ei riittäisikään ja luotiin valmiuksia mahdollisten kiertävien sähkökatkojen varalle.
Sähköpulaan ei viime talvena onneksi jouduttu.
Sähköpulaan ei viime talvena onneksi jouduttu, vaan oma sähkön tuotantomme ja tuontisähkön määrä riittivät kattamaan kulutuksen. Kriittisimmillä hetkillä auttoi olennaisesti, että Suomen oma tuotanto toimi täydellä teholla, saimme apua muista Itämeren alueen maista ja kaikki suomalaiset laskivat yksissä tuumin sähkönkulutustaan.
Tällä hetkellä tulevaisuutemme näyttää valoisalta. Viimeistään ensi vuonna Suomi on sähköntuotannossa täysin omavarainen vuositasolla tarkasteltuna. Meillä on myös erinomainen mahdollisuus houkutella maahan sähköä käyttävää teollisuutta, mikä tarkoittaa merkittäviä investointeja, uusia työpaikkoja, kasvavia verotuloja ja edullista sähköä.
Tuulivoiman ja muun uusituvan energiantuotannon lisääntyminen edellyttää uusia kantaverkon voimajohtoyhteyksiä ja sähköverkon stabiiliutta tukevia ratkaisuja. Käynnissä on myös lukuisia tuulivoiman liityntäjohtojen hankkeita.
Kolikon kääntöpuolella ovat maanomistajille harmia ja haittaa aiheuttavat käyttöoikeuden lunastukset. Julkinen keskustelu voimajohtojen maankäyttövaikutuksista ja erityisesti lunastuskorvauksista on ollut vilkasta ja kovaäänistäkin.
Avoin vuorovaikutus ja erilaisten ajatusten kuuleminen on tässäkin asiassa tärkeää. Uskon, että se auttaa
meitä välttämään väärinymmärryksiä ja ymmärtämään toisiamme paremmin.
Mika Penttilä
yksikön päällikkö, maankäyttö ja ympäristö
Fingrid