Uuden hallituksemme ykkösteema on talouden kuntoon laittaminen ja talouskasvu. Siksi keväällä tuntui oudolta, kun vaalikeskusteluissa ei vakavasti puhuttu Suomen toimista ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi.
”Käsittämätöntä lyhytnäköisyyttä”, tuskailin mielessäni.
Suurin haaste on, että ilmastokriisin hillintään ja luontokadon pysäyttämiseen liittyvät toimet nähdään vakavan talouskeskustelun ulkopuolisina.
Näin siitäkin huolimatta, että luonnon vahvistamisen ja ilmastokriisin pysäyttämisen tiedetään olevan kestävän talouden perusta. Jos perusta pettää, rakentaminen on turhaa. Kaikki talous on suoraan tai epäsuorasti riippuvaista luonnosta.
Tiedetään hyvin myös, että näiden ongelmien ratkaiseminen on luonut valtavan globaalin markkinan, joka lasketaan sadoissa biljoonissa euroissa tulevina vuosikymmeninä.
Uuden hallituksen kannattaa ottaa ilmasto- ja luontotoimet haudanvakavasti.
Uuden hallituksen kannattaa ottaa ilmasto- ja luontotoimet haudanvakavasti. Erityisesti sen vuoksi, että se haluaa laittaa Suomen talouden kuntoon.
Valtion tulisi luoda toimintaympäristö, jossa näitä ongelmia voidaan ratkaista pääasiassa markkinalähtöisesti. Toiseksi on huomioitava, että ilmastokriisi ja luontokato kulkevat käsi kädessä ja ne kiihdyttävät toisiaan. Onneksi niitä voidaan pitkälle ratkaista samanaikaisesti.
Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet, kuten metsien kestävä hoito tai uudistava maanviljely, ovat tehokkaita ilmastotoimia. Toisaalta jotkut ilmastotoimet, kuten uusiutuva energia vaadittavine metalleineen ja rakennuspinta-aloineen saattaa aiheuttaa paikallista luontokatoa.
Ilmasto- ja luontotoimien synergiat sekä vaadittavat kompromissit on huomioitava hallitusohjelmassa, kansallisissa strategioissa, sääntelyssä ja paikallisissa toimissa.
Tämä pelaa suoraan talouden pussiin. Kun kahta isoa ongelmaa ratkaistaan yhdessä, saavutetaan hyötyä kustannustehokkuudessa, eikä hyvää tarkoittavilla toimilla ajeta yhdestä kriisistä suoraan seuraavaan.
Ymmärrys luontokadon ja ilmastokriisin kohtalonyhteydestä on hyvin tutkijoiden tiedossa. Nyt hallituksen on otettava tiede vakavasti. Ja toimittava.
En väitä, että vaadittavat toimenpiteet olisivat helppoja. Mutta on selvää, että vaikeampaa on rakentaa talouskasvua, jos talouden koko perusta pettää.
Mari Pantsar on dosentti ja Kari & Pantsar Co:n partneri sekä kestävän planeetan puolustaja, joka on työskennellyt yli 20 vuotta cleantech-liiketoiminnan kehittämisen parissa.
