Työskentelin 1990-luvun alussa öljyalan palveluksessa. Jo tuolloin keskusteluissa oli esillä kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen. Muistan lukeneeni raportteja maapallon väestön kehityksestä ja fossiilisten energialähteiden kulutuksen kasvusta. Ydinvoima nähtiin osaratkaisuksi ilmaston lämpenemisen estämisessä, mutta kaiken kaikkiaan näkymät olivat mielestäni synkät. Puhuttiin kyllä kestävästä kehityksestä, mutta isoa muutosta energiantuotannossa ei ollut näköpiirissä.
Toisin on nyt. Muutos on huimaa. Energiajärjestelmän modernisointi etenee vauhdilla, ja nimenomaan yritysten ajamana. Yritykset investoivat tällä hetkellä Suomeen tuottaakseen uutta puhdasta sähköntuotantoa: tuulivoimaa ja aurinkovoimaa on jo nyt tuotannossa tuhansia megawatteja – enemmän kuin kukaan osasi edes unelmoida vielä jokin aika sitten.
Lisääntynyt puhtaan energian tuotanto antaa vauhtia sähköistymiselle ja tuotantoprosessien uudistuksille.
EK:n verkkosivuilta on nähtävissä yritysten julkaisemia vihreän kasvun investointeja, joita on suunnitteilla 15 miljardin edestä. Luvussa ei ole edes mukana investointeja energiaverkkoihin eikä maatuulivoimaan.
Vihreän siirtymän investoinneista mainittakoon SSAB, joka aikoo panostaa hiilivapaaseen teräksen tuotantoon Raahen tehtaalla. Tuotantoprosessin uudistuksessa teräksen valmistuksessa käytetty koksi korvataan sähköllä ja vedyllä. Toinen esimerkki on Nesteen öljyjalostamo, jonka tavoitteena on päästä hiilineutraaliin tuotantoon vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on aloittaa vihreän vedyn tuotanto vuonna 2026.
Energiamurrosta ei ole tervehditty aina hurraahuudoin. Epäilijöitä riittää vihreän siirtymän kohdalla. Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet olla muutoksessa eturintamassa ja saavuttaa juuri sen vuoksi isot kansantaloudelliset hyödyt.
Puhdas energia houkuttaa maahan uusia investointeja ja työpaikkoja. Yksinkertaisesti jo siitä syystä, rahaa on helpompi saada markkinoilta niin sanottuihin vihreisiin sijoituksiin. Väheksyä ei sovi myöskään yritysten halua tehdä toimia kestävän kehityksen eteen.
Puhdas kotimainen energiatuotanto lisää Suomen omavaraisuutta ja parantaa siten huoltovarmuutta.
Fingrid on arvioinut, että Suomi on pian keskimäärin omavarainen sähkön tuotannossaan – ellei tänä vuonna, niin viimeistään ensi vuonna. Jo nyt on päiviä, jolloin olemme sähkönviejä sähkön tuonnin sijasta. Kaikki tämä lisää sähköjärjestelmämme varmuutta.
Puhtaan energian tuotannon kasvu turvaa meille kilpailukykyisen sähkön hinnan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan osoitti markkinoiden toiminnan: niukkuus tuotteesta nostaa hintoja. Näin on kaikkien hyödykkeiden kohdalla eikä sähkö muodosta tästä poikkeusta. Kysynnän ja tarjonnan lait määrittävät pitkälti tuotteiden hintavaihtelut.
Suomella on kaikki onnistumisen avaimet käsissään energiamurroksessa. Suomessa kulutettu sähkö on entistä puhtaampaa. Maassamme on vahva kantaverkko ja varma sähkö. Sähkön hinta on eurooppalaisittain edullinen. Kaikki nämä tekijät yhdessä vetävät puoleensa teollisuusinvestointeja ja sen myötä työpaikkoja. Päättäjien tulisi huolehtia siitä, että Suomen toimintaympäristö säilyy kaikilta osin kilpailukykyisenä ja sääntely on vakaata. Meneillään on kehitysloikka, jota meidän suomalaisten kannattaa edistää yhdessä.
Tiina Miettinen
Kirjoittaja on Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja.
