Search
Close this search box.

Säätösähkömarkkinoille toivotaan uusia toimijoita

Jaa
Huhtikuun alussa säätösähkön hinta kävi ennätyksellisen alhaalla. Tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi säätösähkömarkkinoille toivotaan lisää tarjontaa ja etenkin uusiutuvan energian tuottajia.

Lähtökohtaisesti tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisesta huolehtivat sähkömarkkinatoimijat. Kantaverkkoyhtiöiden tehtävä on tasapainottaa jäljelle jäävä sähkön tuotannon ja kulutuksen epätasapaino.

”Tasevastaavat pyrkivät tasapainottamaan oman sähkön hankintansa ja myyntinsä. Käytännössä toimijoille syntyy kuitenkin tasepoikkeamaa kulutuksen ja tuotannon ennustevirheistä johtuen. Tämän tasepoikkeaman Fingrid tasapainottaa hankkimillaan sähköjärjestelmän reserveillä. Tasapainottamisesta syntyy kustannuksia, jotka kohdistuvat toimijoiden tasepoikkeamiin”, Fingridin tasepalvelupäällikkö Jani Piipponen selvittää.

Fingrid ylläpitää pohjoismaisia säätösähkömarkkinoita yhdessä muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Säätösähkömarkkina on yksi reservimarkkinoista.

Säätösähkömarkkinan kautta sähkömarkkinatoimijat pääsevät osallistumaan sähköverkon taajuudenhallintaan eli käytännössä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen.

”Tasapainotusta tehdään lisäämällä tai vähentämällä tuotantoa tai kulutusta. Fingrid käyttää säätösähkömarkkinoita tarpeen mukaan varmistaakseen tehotasapainon. Reservitoimittajat voivat antaa tarjouksia säätökykyisestä kapasiteetistaan. He saavat korvauksen, jos heidän säätötarjouksensa käytetään”, Fingridin erikoisasiantuntija Jukka Kakkonen sanoo.

Varautuminen säätösähkön hinnanvaihteluun

”Säätösähkön hintaan vaikuttavat säätötarve ja säätösähkön tarjonta. Sähköjärjestelmän muuttuessa tasapainotuksen tarve tulee lisääntymään”, Kakkonen kertoo.

Säätösähkömarkkinoille tarvitaan lisää säätökapasiteettia tarpeen kattamiseksi ja hinnan vakauttamiseksi. Suurempi tarjonta lisää kilpailua ja tehostaa markkinoita.

”Tarjonnan ollessa vähäisempää säätötarpeen kattamiseksi aktivoidaan useammin kalleimpia tarjouksia”, Kakkonen kertoo.

Tuotannon ja kulutuksen epätasapainoon vaikuttaa usein moni tekijä yhtä aikaa.

Reserviä tarvitaan entistä enemmän sähköjärjestelmän tasapainottamiseen.

Yhteiskunnan sähköistymisen myötä ennustettavuus vaikeutuu ja reserviä tarvitaan entistä enemmän sähköjärjestelmän tasapainottamiseen.

Säätösähkön hinta oli ennätyksellisen alhaalla 10.4.2023, kun  järjestelmässä oli ennakoitua enemmän tuotantoa suhteessa kulutukseen.

”Syitä tähän oli monia: Tuulivoiman tuotantoa oli suunniteltua enemmän. Lämmin ja aurinkoinen sää vähensi sähkönkulutusta ja lisäsi samalla aurinkovoimalla tuotetun sähkön määrää. Lisäksi oli pyhäpäivä, jonka kulutusta on aina vaikea ennustaa. Aktiivisella toiminnalla ja hyvillä ennusteilla sähkömarkkinaosapuolet pystyvät säästämään huomattavasti tasepoikkeamakuluissa”, Jani Piipponen kertoo.

Tasevastaavien kannattaa panostaa toimintansa kehittämiseen.

”Mitä parempia ennusteita tasevastaavat pystyvät omasta tuotannostaan ja kulutuksestaan tekemään, sitä parempi. Omaa järjestelmää ja kaupankäyntiä kannattaa jatkuvasti kehittää ja ajantasaistaa. Tasettaan pystyy korjaamaan ennusteiden muuttuessa myös päivänsisäisellä Intraday-markkinalla”, Piipponen toteaa.

Lisää uusiutuvaa energiaa säätösähkömarkkinoille

Uusiutuva energia on merkittävä syy lisääntyneelle säätötarpeelle, mutta sen avulla voidaan myös tehokkaasti säätää tuotetun sähkön määrää.

”Toivomme, että uusiutuvaa energiaa tuottavat tuotantolaitokset osallistuisivat säätösähkömarkkinoille. Näissä tuotantolaitoksissa on usein hyvä säätökyky eli säätäminen on teknisesti helppoa. Uusiutuva energia muodostaa yhä merkittävämmän osan sähköntuotannosta Suomessa, mutta laitokset osallistuvat vielä suhteellisen vähäisessä määrin säätömarkkinoille”, Kakkonen sanoo.

Järjestelmää tasapainotetaan molempiin suuntiin. Aiemmin huoli säätötarjousten riittävyydestä ja äärimmäisistä tasepoikkeaman hinnoista on kohdistunut ylössäätöön, mutta nykyään yhä useammin myös alassäätöön.

”Reservimarkkinoille voi osallistua ilman, että se rajoittaa tuotantomahdollisuuksia.”

”Reservimarkkinoille voi myös osallistua ilman, että se rajoittaa tuotantomahdollisuuksia”, Jukka Kakkonen huomauttaa.

Toimija, jonka laitoksen tuotanto on myyty markkinoilla, voi tarjota kapasiteettia säätösähkömarkkinalle alassäätöön. Vastaavasti, jos tuotantoa ei ole kannattanut yleisen hintatason vuoksi myydä markkinoille, voi laitoksen kapasiteetin tarjota ylössäätöön.

”Säätösähkömarkkinalla toimija pystyy asettamaan tuotannolleen taloudellisesti kannattavan tarjoushinnan.”

Mitä on säätösähkö?

  • Säätösähköllä kantaverkkoyhtiöt tasapainottavat sähköjärjestelmää, jotta pohjoismainen taajuus pysyy 50 hertsissä ja sähkön siirtoyhteydet käyttöalueellaan.
  • Säätösähköä käytetään aktivoimalla toimijoiden kantaverkkoyhtiöille jättämiä tarjouksia. Säätösähköä voidaan käyttää sekä ylös- että alassuuntiin. Aktivointipyynnöstä toimija muuttaa laitoksensa tuotantoa tai kulutusta 15 minuutissa.
  • Säätösähkömarkkina on marginaalihinnoiteltu. Fingrid aktivoi ylössäätöä halvimmasta ja alassäätöä kalleimmasta tarjouksesta alkaen tarvittavan määrän. Korkein valittu ylössäätötarjous tai halvin valittu alassäätötarjous määrittää säätöjen hinnan kyseisellä tunnilla.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *