Viimeisten 20–30 vuoden aikana Euroopan energiajärjestelmää on EU:n energiasäätelyllä pyritty muodostamaan yhä kilpailukykyisemmäksi.
”Kaikille markkinoilla mukana oleville toimijoille ensisijaisia tavoitteita ovat energiajärjestelmän toimitusvarmuuden ja hiilineutraaliuden lisäksi tehokkuus sekä asiakaslähtöisyys. Yhteiselle innovoinnille ja kehitystoimille on iso tarve”, toteaa Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä.
Gasgrid Finland Oy on siirtoverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen kaasunsiirrosta, siirtoinfrastruktuurin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä kaasumarkkinan virtuaalisen kauppapaikan ylläpitämisestä.
Energian hinta puhuttaa. Sipilä sanoo ymmärtävänsä kuluttajia, joille sähkö- tai kaasusopimukset ovat aiheuttaneet yllättäviä ja isoja lisäkuluja. Hän muistuttaa kuitenkin, että viime vuonna Suomessa sähkö oli Euroopan toiseksi halvinta.
”Hintojen nousu menee helposti markkinamallin viaksi. Tässä olisi kuitenkin hyvä erottaa kaksi eri asiaa: akuutti kriisi sekä sen tukeminen ja sen lisäksi pitkän aikavälin markkinamallin kehitys.”
Hän muistuttaa, että kun lähdetään suurta haastetta vastaan, kriisitekijöitä on hoidettava tarpeen mukaan spesifisti. Varsinaisten markkinoiden pitkän aikajanan sääntelyyn ja sen investointielementteihin sekä rakenteisiin ei lyhyellä aikavälillä tulisi tehdä hätiköityjä ratkaisuja.
”Jos niitä yritetään liian nopeasti muuttaa, vaikutukset voivat olla päinvastaisia kuin mitä tavoitellaan.”
Juuri nyt toimintaan vaikuttavat EU-komission suunnittelemat markkinamuutokset. Euroopan komissio on ehdottanut esimerkiksi kaasun ja sähkön hinnan kytkemistä irti toisistaan ja myös muita muutoksia markkinamalliin.
”Kriisit testaavat markkinoita aina. Markkinoilla on erilaisia ja monimutkaisia hintamekanismeja, ja niihin puuttumiseen esimerkiksi hintakatoilla on suhtauduttava varauksellisesti. Ennakoitavuus on hirveän
tärkeää”, Sipilä sanoo.