Suomi toimii sähköllä. Suomalainen teollisuus, palvelut ja suomalaiset kodit ovat täysin riippuvaisia sähköstä. Näin tänään.
Tulevaisuudessa Suomen sähköriippuvuus kasvaa vielä huomattavasti, kun poistamme teollisuudesta, lämmityksestä ja liikenteestä päästöt osana Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. Sähköistäminen on tehokkain keino viedä Suomi kohti päästöttömyyttä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sähkön kulutus tulee kasvamaan ennennäkemättömällä tavalla. Varma, edullinen ja puhdas sähkö on entistä tärkeämpää.
Lisääntyvä sähkön kysyntä on tyydytettävä lisäämällä sähkön tuotantoa. Sähkön tuotantorakenteessa on käynnissä suuri rakennemuutos, kun tuulivoima on tullut rytinällä merkittäväksi tavaksi tuottaa sähköä ja aurinkovoimankin osalta tulevaisuus näyttää valoisalta.
Yhdistettynä nykyiseen sähkön tuotantorakenteeseen meneillään oleva kehityspolku edistää suomalaisen sähköntuotannon monimuotoisuutta. Suomalainen tuotanto on valmis vastaamaan haasteeseen lisääntyvästä määrästä varmaa, edullista ja puhdasta sähköä.
Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki.
Muutoksia on tulossa paljon, mutta yksi asia on ja pysyy: sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Täsmällisesti siis joka hetki. Toinen muuttumaton asia on se, että sähkö siirtyy tuotannosta kulutukseen sähköverkkoja pitkin. Ei langattomasti.
Sanotaan, että hyvällä pelaajalla on myös tuuria ja niin näyttää nyt Euroopan unionillakin olevan.
Euroopan unionissa käynnistettiin 1990-luvulla sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle. Siihen asti kansalliset markkinat olivat pääosin valtio-omisteisten monopolien hallussa. Ajatuksena oli, että lisääntynyt kilpailu johtaisi tehokkaampaan toimintaan sekä suurempaan kuluttajien valinnanvapauteen ja laskisi näin sähkön hintoja.
Keskeisenä tekijänä tehokkuuden lisäämisessä oli markkinoiden integraatio ja maiden rajat ylittävä kilpailu. Euroopan unionissa on toteutettu markkinoiden avaamista ja kehittämistä määrätietoisesti aina tähän päivään asti. Tulokset ovat olleet hyviä ja kehitystyö jatkuu. Ajoitus ei olisi voinut onnistua paremmin!
Paljon on saatu aikaan: kansallisten monopolien purkaminen, sähkön siirron eriyttäminen tuotannosta ja myynnistä, maiden rajat ylittävä kilpailu, markkinatoimijoiden tasapuolinen markkinoille pääsy, tuotannon ja kulutuksen tasapainoon perustuva sähkön hinta ja sähkön käyttäjien valinnanvapaus. Nämä ovat ne elementit, joiden pohjalta edellä kuvattu tulevaisuuden sähköjärjestelmä saadaan toimimaan.
Tähän järjestelmään on helppo liittää kuluttajien lisääntyvä aktiivisuus sähkön käyttäjinä, sähköautoilijoina, aurinkosähkön tuottajina ja sähkön varastoijina. Kuluttajat voivat luottaa omassa toiminnassaan markkinoiden ”näkymättömään käteen”, joka mahdollistaa heille mahdollisimman joustavan tavan toteuttaa omaa sähkötulevaisuuttaan sähkön ostajina ja myyjinä, omista lähtökohdistaan, eikä ylemmän tason ”valvojan” ohjaamina.
Toimivien sähkömarkkinoiden alusta: sähköverkko ja markkinamekanismi
Avoimilla markkinoilla fokus on sähkön vapaassa liikkuvuudessa maan sisällä ja maan rajoilla sekä mekanismeissa, joilla tuotanto ja kulutus löytävät tasapainon mahdollisimman tehokkaasti. Vahva sähköverkko mahdollistaa sähkön vapaan liikkuvuuden ja edesauttaa kilpailua.
Markkinoita avattaessa yksi tärkeimpiä päätöksiä oli eriyttää sähkön siirto sähkön tuotannosta ja myynnistä. Sähkön siirrosta vastaa energiaviranomaisen valvoma riippumaton järjestelmävastaava, jonka tehtävänä on rakentaa ja operoida sähköverkkoa siten, että se palvelee sähkömarkkinoiden toimintaa mahdollisimman hyvin. Sähkön tuotanto ja myynti ovat kilpailun alaista liiketoimintaa.
Tietokoneen tavoin markkinoiden alusta koostuu hardwaresta ja softwaresta. Sähköverkko on alustan hardware, jossa sähkö liikkuu mahdollisimman vapaasti ilman sen siirtymistä haittaavia pullonkauloja. Sähköä liikuttavana käyttöjärjestelmänä toimii markkinamekanismi, joka ohjaa tehokkaasti tuotantoa, kulutusta, sähkövarastoja ja siirtokapasiteetin käyttöä.
Päivittäismarkkinoilla sähkön hinta määräytyy tunneittain.
Tärkein osa markkinamekanismia ovat päivittäismarkkinat, joissa sähkön hinta määräytyy tunneittain seuraavalle vuorokaudelle toimijoiden määrittämien kysyntä- ja tarjontatarjousten perusteella taloustieteen oppikirjojen mukaisesti.
Tämä mekanismi saattaa siis Euroopan tasolla mahdollisimman tehokkaasti tasapainoon tuhansien voimalaitosten tuotannon ja lukemattomien sähkön käyttäjien kulutuksen ottaen samalla huomioon siirtoverkon kapasiteetin eri puolilla Eurooppaa. Aika mahtavaa!
Aktiiviset, itseään toteuttavat toimijat
Vapailla markkinoilla markkinatoimijat, sähkön tuottajat ja sähkön käyttäjät, tekevät itsenäisiä päätöksiä omista lähtökohdistaan ja kantavat päätöksiinsä liittyvät riskit.
Tuottajat tarjoavat sähköntuotantoaan markkinoille omien tuotantosuunnitelmiensa mukaisesti ottaen huomioon omien tuotantoteknologioidensa ominaisuudet. Sähkön käyttäjät hankkivat sähköä markkinoilta tarpeensa mukaisesti mahdollisimman edullisesti hyödyntäen kykyään joustaa erilaisissa hintatilanteissa.
Mitä joustavampaa sähkön käyttäjän tarve on, sitä edullisemmin käyttäjä saa sähkönsä hankittua. Tämä on entistä tärkeämpää, kun markkinoiden volatiliteetti kasvaa vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa. Markkinamekanismi, ”markkinoiden näkymätön käsi”, saattaa yhteen tuottajien ja sähkön käyttäjien tarpeet tehokkaimmalla mahdollisella tavalla Eurooppalaisella tasolla.
Tuottajille ja kuluttajille on tärkeää ohjata omaa riskitasoaan. Tämän ne tekevät johdannaismarkkinoilla. Tästä syystä toimivat, likvidit johdannaismarkkinat ovat aivan oleellinen osa toimivia sähkömarkkinoita.
Riippumaton järjestelmävastaava takaa uusille toimijoille tasapuolisen pääsyn markkinoille, mikä on oleellista toimivan kilpailun näkökulmasta. Markkinoille tulon kynnys on alhainen, mikä mahdollistaa uusien toimijoiden mukaantulon. Tämä on näkynyt Suomessa viime aikoina erityisesti uusien tuulivoimatoimijoiden vahvana mukaantulona. Vanhana kunnon monopoliaikana tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan!
Toimivat sähkömarkkinat palvelevat myös kuluttajaa.
Toimivat sähkömarkkinat palvelevat myös kuluttajaa. Yksinkertaisimmillaan kuluttaja voi ostaa sähköä ”pörssisopimuksella”, jolloin kulutustaan mukauttava kuluttaja voi hyötyä sähkön hinnan vaihteluista ajoittamalla kulutustaan edullisimmille ajanhetkille.
Perinteisesti tällaista kulutuksen ajoitusta on toteutettu kodin ja käyttöveden lämmityksen yhteydessä, mutta sähköistyvä tulevaisuus avaa kuluttajille aivan uusia mahdollisuuksia. Sähköautoa kannattaa ladata silloin, kun sähkön hinta on alhainen.
Tulevaisuudessa monet kuluttajat ovat aurinkosähkön tuottajia joko itsenäisesti tai osana energiayhteisöä. Avoimilla markkinoilla aurinkosähkön tuottaja voi käyttää tuottamaansa sähköä itse tai myydä sen markkinoille vallitsevaan markkinahintaan. Ja jos kuluttajalla on vielä käytössään sähköakku, akun käytön voi sovittaa omien sähkötarpeidensa ja sähkön markkinahinnan mukaan.
Yksittäinen kuluttaja tuskin on tietoinen, että hän on aktiivinen toimija eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Miten tämä kaikki olisikaan voitu toteuttaa vanhassa monopolimaailmassa?
Miten tästä eteenpäin?
Sähkömarkkinat ovat toimineet kohta 30 vuotta. Murrosiän kapinavaiheesta markkinat ovat vakiinnuttaneet toimintansa. Sähkömarkkinat ovat toteuttaneet erinomaisesti niille annetut tehtävät: kilpailulla lisää tehokkuutta ja innovaatioita, resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, asiakkaiden ja yhteiskunnan hyöty. Sähköjärjestelmän muuttuessa ja siirtyessä koko energiajärjestelmän keskiöön markkinoita pitää kehittää uusien tarpeiden mukaisesti.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli suurin sokki, jonka eurooppalainen energiajärjestelmä on koskaan kohdannut. Ennennäkemättömän korkealle noussut kaasun hinta nosti myös sähkön hinnan pilviin. Tämä sai jotkut tahot lausumaan, että ”sähkömarkkina on rikki” ja vastaavaa.
Markkinamekanismi toimi kuitenkin juuri niin kuin sen pitääkin: tuotantohintojen noustessa hyödykkeen hinta nousee. On selvää, että tässä tilanteessa poikkeuksellinen tilanne johtaa tulonjaon ongelmiin, mutta se ei ole markkinamekanismin syytä.
Avoimilla markkinoilla parhaat pärjäävät.
Kritiikin keskellä on hyvä huomata, että avoimet markkinat ja kilpailu eivät ole kaikkien edun mukaisia. Avoimilla markkinoilla parhaat pärjäävät. Ne, jotka eivät pärjää, käyttävät mielellään poikkeustilannetta hyväkseen ja yrittävät kääntää kelloa taaksepäin kohti keskusohjattuja markkinoita. Imperiumin vastaiskusta on selviä merkkejä.
Nykyinen markkinamekanismi on niin syvällä sähköjärjestelmän toiminnassa, että sen vaihtaminen keskusohjattuun malliin olisi todella vaikeaa. Eikä olisi mitään takeita siitä, että vaihtoehtoiset mallit ovat toimivia.
30 vuotta käytännön toimintaa on vahva osoitus siitä, että 1990-luvulla tehtiin viisaita valintoja ja yksi sähköjärjestelmän tärkeimmistä innovaatioista.
Jukka Ruusunen
Kirjoittaja on kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja
