Arkipäivän ensimmäinen sähkön kulutushuippu osuu aamuun kello 8–9:n aikaan, kun ihmiset heräilevät kodeissaan, pistävät valot päälle, käyvät lämpimässä suihkussa ja alkavat valmistaa aamupalaa. Kahvinkeittimet naksautetaan porisemaan ja puurokattila alkaa kiehua liedellä.
Samaan aikaan tehtaat käynnistyvät, koulut sekä päiväkodit avaavat ovensa ja kaupat toivottavat asiakkaansa tervetulleiksi. Koko Suomi aloittaa päivänsä – ja se näkyy selkeästi lisääntyneenä sähkönkulutuksena.
Päivän mittaan sähkön kulutus tasaantuu, kunnes tulee vuorokauden toinen kulutushuippu kello 17–18. Silloin ihmiset palaavat koteihinsa, pistävät valot, uunit ja tiskikoneet päälle. Perheen pienimmät katsovat televisiosta lastenohjelmia ja teinien pelikoneet jyrähtävät käyntiin.
Koko kansan yhtäaikainen sähkönkäyttö näkyy voimakkaana kulutuspiikkinä.
Alkuillasta moni yritys ja tuotantolaitos on vielä täydessä toiminnassa. Harrastuspaikat, kuten urheiluhallit, jäähallit ja urheiluhallit täyttyvät eri-ikäisistä liikkujista. Jälleen koko kansan yhtäaikainen sähkönkäyttö näkyy voimakkaana kulutuspiikkinä.
”Suomessa kuluu kaikkein eniten sähköä tammi-helmikuussa kello 17:n ja 19:n välisenä aikana. Viime vuoden kulutushuippu osui joulukuiseen alkuiltaan kello 17–18, eli siihen ajankohtaan, kun kaiken toiminnan lisäksi on pimeää ja kylmää eli tarvitaan valoja ja lämmitystä”, kertoo valvomopäällikkö Maarit Uusitalo Fingridistä.
Kun arki-ilta etenee, sähkönkäyttö tasaantuu.
”Pieni nykäys näkyy vielä kello 22, kun monissa kodeissa lämminvesiboilerit lähtevät käyntiin ja yösähköllä toteuttava lämmitys napsahtaa päälle”, Uusitalo kertoo.
Alimmillaan sähkönkulutus on neljän aikaan yöllä, kun suurin osa Suomesta nukkuu.
Kulutushuippujen aikaan tuontisähkön varassa
Sähkönkulutuksen käyrä on Suomessa edellisen kuvauksen kaltainen arkisin talvella.
Kesällä, kun on lämmintä ja valoisaa, sähköä ei kulu lämmittämiseen ja valaisuun samalla lailla kuin talvella.
”Talviviikonlopuista taas puuttuu aamupiikki, koska ihmiset nukkuvat pidempään, eikä teollisuus välttämättä pyöri täysillä. Iltaa kohden kulutus lisääntyy viikonloppunakin”, Uusitalo kuvailee.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut kaasutoimituksien katkaiseminen Venäjältä on ajanut Eurooppaa haastavaan energiatilanteeseen.
Suomessa olemme kulutushuippujen aikaan riippuvaisia tuontisähköstä, eli lähinnä Pohjoismaiden tuotannosta, ja siirtoyhteyksien toimivuudesta. Tänä talvena käyttöön otettava Olkiluoto 3 -voimalaitos on merkittävä lisäys sähkön omavaraisuuteen.
”Jos pystyy huomioimaan kulutushuippuja omassa sähkönkäytössään, voi auttaa Suomea pärjäämään nykyisessä haastavassa sähkötilanteessa”, Maarit Uusitalo sanoo.
Pienistä teoista iso yhteissäästö
Sähkönkulutuksesta kannattaa yrittää nipistää kulutushuippujen aikaan, mutta omasta elämästä ei silti tarvitse tehdä hankalaa.
”Kaikki eivät pysty siirtämään sähkönkulutusta pois kulutushuipuista, mutta ne, joille joustaminen on mahdollista, voisivat sen tehdä. Olisi esimerkiksi hienoa, jos pystyisi välttämään talvisin uunin lämmittämistä ja saunomista kello 17–19”, Uusitalo ehdottaa.
Sähkön säästäminen ei tarkoita pimeässä ja kylmässä elämistä.
Sähköä kannattaa nyt ylipäänsä säästää, mikä ei kuitenkaan tarkoita pimeässä ja kylmässä elämistä. Sähköä säästyy merkittävästi jo siten, että laskee asuinlämpötilaa asteella, eikä lotraa kuumassa suihkussa.
Jos talviaikaan tulee tarvetta tuulettaa, se tulee tehdä lyhyesti ja tehokkaasti, eikä jättää ikkunoita auki koko päiväksi. Valoja ei tarvitse pitää päällä huoneissa, joissa ei oleilla, tai pesukoneita pyörittää vajaina.
”Vaikka omat teot tuntuisivat turhauttavan pieniltä, niillä on todella paljon merkitystä. Jos nimittäin kaikki tekevät pieniä tekoja, syntyy huomattavaa sähkön säästöä eli iso vaikutus”, Uusitalo kannustaa.
Seuraa omaa kulutustasi
Oman sähkönkäytön seurantaan on olemassa monenlaisia mobiilisovelluksia ja alustoja, joilla pystyy hahmottamaan omaa tilannettaan.
Kotitalouden sähkönkulutusta voi esimerkiksi seurata oman energiayhtiön sovelluksessa. On kiinnostavaa ja hyödyllistä tietää, milloin omassa kotitaloudessa käytetään paljon sähköä ja milloin vähemmän, sekä miten paljon sitä kunakin päivänä tai vaikka vuositasolla kuluu.
Fingridin ilmainen Tuntihinta-mobiilisovellus puolestaan seurailee pörssisähkön hintaa ja hälyttää, kun sähkö on kallista. Silloin sähkönkäyttöä kannattaa rajoittaa, vaikka ei itse pörssisähköä käyttäisikään. Fingridin datahub-portaalista saa myös näkyviin omat sähkönkäyttöpaikkansa tiedot. Niistä näkee, millaista oma sähkönkulutus on päivän mittaan.
