Search
Close this search box.

Varmakin sähköverkko varautuu kriisitilanteisiin

Jaa
Sähköpylväitä alta päin
Säännöllinen järjestelmien testaaminen ja käytännön harjoittelu eri toimijoiden kanssa ylläpitää kriisivalmiutta. Esimerkiksi sähköverkon isossa toimintahäiriössä muun muassa tiedonvälitys on ensiarvoisen tärkeää.

”Normaaliaikana kantaverkkokeskuksessa puheliikenne, kuten siirto-, keskeytys- ja häiriötilanteet, hoituu VoIP IP-puheprotokollalla verkon välityksellä”, sanoo Arto Pahkin, Fingridin verkon hallinnasta ja häiriöistä vastaava valvomopäällikkö.

Poikkeustilanteissa sen sijaan viestitään tehokkaasti ja tietoturvallisesti viranomaisten sekä muiden turvallisuuskriittisten toimijoiden yhteistyöalusta Krivatin tai Virve-viranomaisverkon välityksellä.

Kantaverkkoyhtiön näkökulmasta viranomaisverkot ovat kuitenkin selkeästi varapuhelinjärjestelmiä, joita käytetään harvinaisiin suurhäiriötilanteisiin.

”Yksinkertaistetusti Virvellä annettaisiin kriisitilanteessa ryhmäviestejä ja tilannekatsauksia toimijoille. Krivat taas laajempikäyttöisenä kriittisten toimijoiden tilannekuvajärjestelmänä kävisi hyvin esimerkiksi kriittisten toimijoiden välisiin webinaareihin tai karttapohjien näyttämiseen, jos tilanne sellaista vaatisi”, Pahkin selittää.

Suunnitelmia testataan käytännössä

Kantaverkon suurhäiriötilanne tarkoittaisi, että sähköt menisivät poikki koko Suomesta – toisin sanoen yleinen sähkönsaanti katkeaisi.

”Äärimmäisiin tilanteisiin meillä on toimintamallit.”

”Tällaiseen äärimmäiseen tilanteeseen meillä on kuitenkin toimintamallit. Yksi niistä on Ruotsiin tukeutuva sähkönpalautus, toinen on kansallinen tapa palauttaa sähköt. Näihin järjestelyihin on tehty paljon töitä: olemme harjoitelleet ja testanneet sekä havainneet järjestelyt toimiviksi.”

Vuosikymmeniin maassamme ei suurhäiriöitä ole tapahtunut lainkaan. Tyypillisimpiä kantaverkon uhkatilanteita ovat talvimyrskyt, mutta esimerkiksi alkuvuoden Valtteri-myrskystäkin selvittiin kunnialla.

Carunan käyttötoimintojen johtaja Jörgen Dahlqvist kertoo poikkeusoloihin varautumisen olevan keskeinen osa myös yksittäisen sähköyhtiön perustoimintoja.

Hän muistuttaa, että lainsäädäntö edellyttää sähköyhtiöltä toimivia sekä testattuja varautumis- ja valmiussuunnitelmia.

”Vaikka suurkatastrofeilta onkin vältytty, lähihistoriassakin on myrskyjä, joista on aiheutunut asiakkaille pitkiäkin sähkön keskeytyksiä.”

Ennakointi pienentää riskejä

Sekä Arto Pahkin että Jörgen Dahlqvist painottavat ennakkovalmistautumista. Hyviä suunnitelmia ja käytäntöjä pitää myös harjoitella.

Tietokoneella mallinnetut toimintatavat pitää todentaa yhteisissä käytännön harjoituksissa kriisitilanteita varten. Vain siten saadaan kaikkien toimijoiden kesken konkreettisesti havainnoitua asioita, korjattua puutteita, täsmennettyä nyansseja ja hiottua toimintaa huippuunsa.

”Vaikka tekoäly ja järjestelmät ovat kaikessa tekemisessä hyvänä tukena sekä pohjana, ihmiset kuitenkin toimintaa pyörittävät. Siksi heitä pitää aktiivisesti ja jatkuvasti harjoittaa sekä kouluttaa”, Pahkin muistuttaa.

Suomen kantaverkko kattaa kymmeniä tuhansia kilometrejä voimajohtoja ja lähes 120 sähköasemaa.

”Kantaverkko on erinomaisessa kunnossa.”

”Kantaverkko on erinomaisessa kunnossa”, Pahkin kehuu ja uskoo, ettei katastrofielokuvissa esitetty totaalinen sähköjen katkeaminen tunnu kovin todennäköiseltä Suomessa.

”Ihmiset eivät kuitenkaan aina ymmärrä, miten suuri merkitys sähköllä nykyaikaisessa yhteiskunnassa on ihan kaikkeen. Osasyynä tähän on se, että kantaverkossamme on kansainvälisestikin huippuluokan käyttövarmuus: 99,99992 prosenttia.”

Pahkin muistuttaa, että kantaverkkoa on suunniteltu järjestelmällisesti ja rakennettu ajoissa.

”Siinä on ennakoitu kulutuksen ja tuotannon tarpeet vuosien mittaan ja sitä myös ylläpidetään jatkuvasti.”

NC ER -verkkosääntö hätätilan varalle

-NC ER, eli Network Code for Emergency and Restoration
-Euroopan komission laatima verkkosääntö, joka käsittelee sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta
-tavoitteena on ehkäistä häiriötilanteiden laajeneminen, pysäyttää sellaisen eteneminen suurhäiriöksi ja varmistaa järjestelmän nopea palauttaminen normaalitilaan
-verkkosääntö velvoittaa kantaverkkoyhtiön nimeämään järjestelmän kannalta kriittiset osapuolet, joiden on toteutettava verkkosäännössä esitetyt vaatimukset omissa laitoksissaan ja järjestelmissään sekä ohjeistuksissaan
-merkittäviksi määritellyillä energia-alan yhtiöillä tulee olla verkkosäännön mukaiset toimenpiteet tehtyinä 18.12.2022 mennessä

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *