Projekti vastaa todelliseen tarpeeseen. Fingridiltä kysytään nyt paljon kantaverkon liityntämahdollisuuksista, ja erityisesti tuulivoimahankekyselyt ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Pelkästään tuotannon liityntäkyselyjä on nyt alkusyksyllä yli 850 kappaletta, ja niiden yhteenlaskettu tuotanto on yli 100 000 megawattia. Suomen tämänhetkinen sähköntuotantokapasiteetti on reilut 11 000 megawattia. Kaikki ideat eivät toteudu, mutta tämä kertoo, että meillä on käynnissä ennennäkemätön suunnittelu- ja rakennusbuumi”, liityntävalmiuksien kehittämisprojektista vastannut asiakaspäällikkö Jarno Sederlund kertoo.
Toimijoilla on kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä, mikä asettaa haasteita arvioida, missä kantaverkkoa pitäisi vahvistaa. Projektin tavoite on selvittää paremmin, minkälaisia liityntätarpeita Fingridin asiakkailla on ja missä ne sijaitsevat. Uusitusta karttapalvelusta saa jatkossa tietoa myös kantaverkon liittymismahdollisuuksista ja tulevaisuudennäkymistä.
”Helppokäyttöinen karttapalvelu on julkinen, ja se löytyy verkkosivuiltamme. Sen kautta lähetettävät hankekyselyt ovat kuitenkin luottamuksellisia. Niiden käsittelyä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa Oma Fingrid -palvelun avulla, jossa kummallakin osapuolella on käytössään samat tiedot hankkeista. Kun kyselyt tulevat yhden järjestelmän kautta, saamme ne jonoon, eikä yksikään kysely jää käsittelemättä. Sparrausryhmässä asiakkaamme pitivät karttapalvelua hyvänä työkaluna, ja sitä kehitetään lisää vielä loppuvuoden aikana”, Sederlund sanoo.
Vanhempi asiantuntija Janne Seppänen ja erikoisasiantuntija Juhani Tonteri Fingridin verkkosuunnittelusta vastaavat projektin toisesta vaiheesta eli kantaverkon tulevaisuudennäkymien arvioinnista.
”Karttajärjestelmässä tulee näkymään julkisesti eri sähköasemilla ja voimajohdoilla oleva liityntäkapasiteetti ja julkistetut, suunnitteilla olevat tuotanto- ja kulutushankkeet. Sen avulla on helppo nähdä, missä sähköjärjestelmässä olisi hyvin tilaa. Karttapalvelusta selviää sekä nykyhetken kapasiteetti että arvio tulevien vuosien liityntäkapasiteetista sekä kulutukselle että tuotannolle. Tämä verkonsuunnittelun tilannekuva luo yhteistyömahdollisuuksia kaikille toimijoille ja tukee alueellisten visioiden muodostamista”, Tonteri kertoo.
Projektin kolmannen vaiheen vastuuhenkilö on Fingridin omaisuuden hallinnan kehityspäällikkö Katariina Saarinen.
”Kehitämme ja tehostamme kantaverkon suunnittelun ja rakentamisen toimintamallejamme. Voimajohdon rakentaminen vie useita vuosia, joten liityntätarpeiden ennakointi, yhteinen tilannekuva tarpeista ja suunnitelmista sekä investointiohjelman joustavuuden merkitys korostuvat. Ajantasaisen tiedon on oltava jokaisen käytettävissä. Asiakkaillemme tämän osaprojektin tulokset näkyvät Fingridin palvelujen sujuvuutena. Tavoitteenamme on rakentaa ilmastoneutraalin Suomen tarvitsemat siirtoyhteydet ajoissa ja kustannustehokkaasti”, Saarinen toteaa. •
Fingridin uusitusta karttapalvelusta saa jatkossa tietoa myös kantaverkon liittymismahdollisuuksista ja tulevaisuudennäkymistä.
Lue lisää: fingrid.fi.
Yleiset liittymisehdot (YLE) päivitetään
Fingridin yleisten liittymisehtojen päivitystyö käynnistettiin vuodenvaihteessa. YLE2021 esiteltiin Energiavirastolle huhtikuussa, ja viraston antaman palautteen perusteella täsmennetty dokumentti toimitettiin Energiaviraston vahvistettavaksi toukokuussa. Kesäkuussa YLE2021 esiteltiin julkisesti webinaarissa ja siihen kerättiin sidosryhmien lausunnot. Lopullinen versio saatettiin Energiavirastoon vahvistettavaksi elokuussa, ja tavoitteena on YLE2021:n astuminen voimaan vuoden loppuun mennessä.
”On jälleen aika päivittää pelisäännöt, joilla Fingridin verkkoon liitytään. Ehdot ovat kaikille samat, ja niillä tähdätään kantaverkon käyttövarmuuden säilyttämiseen energiamurroksen haasteissa, joihin kuuluu muun muassa ennennäkemättömien tuulivoiman tuotantomäärien liittäminen voimajärjestelmään. Uudet ehdot koskevat uusia liittymiä ja nykyisiin liittymiin tehtäviä muutoksia. Uudistus esimerkiksi laajentaa ja selkeyttää voimajohtoon liittymisen teknisiä edellytyksiä”, Fingridin erikoisasiantuntija Lasse Linnamaa kertoo.
Keskeisiä muutoksia:
- ehtojen yhdenmukaistaminen nykyisten järjestelmäteknisten vaatimusten (VJV, SJV, KJV, HVDC) ja teknisten ohjeiden kanssa
- 110 kV:n voimajohtoliityntöjen tehoa ja muuntajien mitoitusta koskevan teknisen määrittelyn muutos
- eroonkytkentään, suojaukseen ja maadoitukseen liittyvien teknisten vaatimuksien täsmentäminen
- toimenpide- ja kustannusvastuiden täsmentäminen