Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj tekee töitä tavoitteen saavuttamiseksi rakentamalla alustaa puhtaalle sähköjärjestelmälle. Fingrid on keskiössä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirryttäessä.
– Sähköä siirretään korkeajännitteisessä verkossa tuotannosta kulutukseen. Tehtävämme on turvata varma sähkö koko Suomeen, toteaa Jani Haaja, joka toimii Fingridillä aluepäällikkönä verkon kunnonhallinnan Keski-Suomen yksikössä.
Haaja laskee, että Suomessa on Fingridin rakentamaa voimajohtoverkostoa noin 14 000 kilometriä. Vaihtosähköyhteys ulottuu Suomen rajojen ulkopuolelle muihin Pohjoismaihin sekä Viroon, Ruotsiin ja Venäjälle on myös tasasähköyhteyksiä. Fingridillä on noin 120 sähköasemaa eri puolilla maata.
Sähkö on tuoretuote
Hiilineutraalisuustavoite aiheuttaa murroksen energiajärjestelmään.
– Meidän täytyy rakentaa kantaverkkoa lisää. Fingridin keskeisimpiä tehtäviä on kehittää verkkoa ilmaston hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi niin, ettei samalla nykyisen verkon toimintakyky vaarannu. Sähköä täytyy koko ajan pystyä siirtämään kantaverkossa. Skenaariomme mukaan sähkö on isossa roolissa, ja me huolehdimme siitä, että kantaverkko on riittävän vahva oikeaan aikaan oikeassa paikassa niin, että hyödyt saadaan käyttöön. Tuulivoima on yksi iso ajuri kantaverkon kehittämisessä, Haaja sanoo.
Haaja muistuttaa, että yhteiskunnan toiminta on yhä riippuvaisempaa sähköstä.
– Sähkö on tuoretuote. Häiriötön sähkönjakelu edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa ja sähköverkon kehittämistä. Jos sähkönjakelu keskeytyy vuorokaudeksikin, se aiheuttaa jo merkittävää haittaa. Monesti ihmiset pitävät itsestäänselvyytenä, että kun valokatkaisijaa kääntää, valot syttyvät. Tulevaisuuden haasteenamme on se, että saamme tuotannon ja kulutuksen kohtaamaan erityisesti etelä-pohjois-suunnassa.
Vastuullisuus on osa työtä
Yritysvastuu ei ole Fingridillä sanahelinää, vaan näkyy suurista linjauksista käytännön työhön.
– Vastuullisuus on kiinteä osa kaikkea toimintaamme. Se tulee esiin siinä, miten kohtaamme sidosryhmiämme. Esimerkiksi voimajohdot rakennetaan muiden omistamille maille, jolloin vuorovaikutus maanomistajien kanssa on tärkeää. Otamme ympäristövaikutukset huomioon ja tiedämme, miten toimitaan, jos esimerkiksi kaivinkoneen hydrauliletku menee poikki, Haaja kuvailee.
Vastuullisuus on päivittäin myös Fingridin ympäristösuunnittelija Nina Nordbladin työpöydällä.
– Sähköntuotannon ja kulutuksen kasvu edellyttää valtakunnallisesti kattavan voimajohtoverkon rakentamista. Fingridin yksi merkittävimmistä vastuullisuuden teois-ta onkin vahvistaa ja kehittää kantaverkkoa siten, että mahdollistamme tuotetun puhtaan uusiutuvan energian siirron yhteiskunnan käyttöön. Tämä on omien arvojeni mukaista työtä ja tarjoaa minulle mahdollisuuden olla tekemässä merkittävää ilmastotekoa.
Nordbladin työhön kuuluu muun muassa teettää ympäristöselvityksiä eri hankkeisiin, jotta ympäristönäkökohdat otetaan huomioon, sekä varmistaa omalta osaltaan tavaranhankintoihin liittyvien tehtaiden vastuullisuutta.
Monialaisuutta tarvitaan
Energia-ala on tulevaisuuden ala, joka tarvitsee monialaisuutta ja poikkitieteellisyyttä. Fingridillä työskentelee niin sähkö-, rakennus-, metsä- ja ympäristöalan kuin IT-alan ja humanistisen alan ammattilaisia lakiammattilaisia unohtamatta.
– Voin suositella energia-alaa muillekin ympäristöalan ammattilaisille, sillä alalla tarvitaan yhä enemmän myös ympäristöalan osaajia ja työssä pääsee vaikuttamaan monella tavalla.
Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomien vastuullisuus-liitteessä 5.6.2021.