Tuulivoima on vahvassa myötätuulessa Suomessa, ja sen osuus energiantuotannosta on parhaimmillaan jo noin kymmenesosa. Sen sijaan toinen uusiutuva, ilmainen energiamuoto, aurinkovoima, odottaa vielä lopullista läpimurtoaan.

Aurinkovoimaa on kytketty Suomessa sähköverkkoon tällä hetkellä vajaat 300 megawattia. Vaikka määrä on verkon näkökulmasta hyvin pieni, niin on hyvä muistaa, että tyynenä, aurinkoisena kesäpäivänä aurinko kiilaa tuulen ohi energiantuotannossa. Maalis-lokakuussa aurinkosähkön tuotanto on korkeimmillaan ja tällöinkin luonnollisesti vain päiväsaikaan. Muina kuukausina aurinkosähköä syntyy vain vähän. Aurinkovoimaloita on ylivoimaisesti eniten eri tuotantomuodoista, yli 30 000.

Mökkipaneeleista se alkoi

Jo 1980-luvulla suomalaiset kesämökkeilijät innostuivat aurinkopaneeleista. Tehot olivat tuolloin hyvin pieniä, kymmenestä sataan wattiin. Viime vuosikymmenellä sähköverkkoon kytketyt järjestelmät alkoivat Saksan ja muun Euroopan esimerkin myötä yleistyä myös Suomessa. Epäilyksiä ja esteitä oli kuitenkin paljon tekniikan toimivuudesta, laitteistojen hinnoista ja sähköturvallisuudesta alkaen aina ylijäämäsähkön hyödyntämiseen ja sähköverotukseen.

”Sähköverovelvollisuus koski tuolloin yli 50 kilowatin tehoja, mikä ei ollut reilua aurinkosähkön kannalta”, LUT-yliopiston professori Jero Ahola sanoo. Sittemmin sähköverottomuuden ylärajaksi muuttui sata kilowattia ja 800 megawattituntia vuodessa.

Tuottoa yritykselle ja energiayhteisölle

Aurinkovoimalan hankinta kotitalouteen on Aholan mukaan toistaiseksi ennen kaikkea arvovalinta, halu optimoida energian käyttöään aurinkosähkön avulla ja toki myös mahdollisuus työllistää paikallisia yrittäjiä. Kotitalouksien aurinkovoimalaitokset ovat nykyisin kooltaan 3–10 kilowattia.

Muille kuin kotitalouksille aurinkovoimalan hankinta vaatii taloudellisen kannusteen.

”Esimerkiksi kauppakeskuksiin ja toimistorakennuksiin asennettavat aurinkovoimalat ovat nykyisin taloudellisesti kannattavia ilman tukia ja niiden tuotto on 5–10 prosenttia. Iso potentiaali on myös rivi- ja kerrostalojen energiayhteisöissä”, Ahola toteaa.

Vuodenvaihteessa astui voimaan asetusmuutos, joka kannustanee yhä uusia taloyhtiöitä suunnittelemaan aurinkovoiman hyödyntämistä. Asetuksen ansiosta aurinkovoimalan ylituotanto voidaan jakaa taloyhtiön asukkaiden kesken entistä kannattavammin, hyvityslaskennan avulla. Siirtoverkkoyhtiöiden tarjoama hyvityslaskenta pienentää myös asukkaiden sähkölaskua, ei vain taloyhtiön kiinteistösähkön sähkölaskua.

Ahola innostuu visioimaan, millainen suoraan kantaverkkoon kytkettävä kymmenien megawattien aurinkovoimala voisi olla. ”Iso, Googlen palvelinkeskuksen kaltainen toimija voisi käyttää täysin uusiutuvaa sähköä koko ajan hyödyntäen aurinko-, tuuli- ja vesisähköä. Isoja aurinkovoimaloita on jo Tanskassa tehtykin. Esimerkiksi vanha turvesuopohja olisi hyvä, tasainen pohja tällaiselle aurinkopaneelikentälle.”

Ahola huomauttaa, että tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaatii ainoastaan pääomainvestointeja, energia itsessään on ilmaista. ”Isot energiayhtiöt joutuivat pihalle uusiutuvan buumista, koska tässä pääoman tuotto oli pienempi. Sen sijaan esimerkiksi eläkeyhtiöt lähtivät mukaan, sillä ne ovat tottuneet tekemään investointeja pidemmällä takaisinmaksuajalla. Uusiutuviin investointi on myös riskittömämpää.”

”Jos aurinkovoimalaitoksen koko kasvaa yli yhden megawatin, voimalan tulee liittyä sähköverkkoon normaalin liityntäprosessin mukaan. Näin isoja aurinkovoimalaitoksia on Suomessa vasta muutamia”, kertoo Fingridin asiantuntija Mika Laatikainen.

Aurinkovoiman tuotantoennuste

Fingrid julkaisee verkkosivuilla päivittäin aurinkovoiman tuotantoennusteen. Ennusteen perustana ovat sekä tiedot Suomeen asennetusta aurinkovoimasta että alueittaisesta auringonsäteilystä.

”Aurinkovoimaennuste seuraaville päiville on aina vain arvio, sillä meillä ei ole mittausta tuotannosta. Ennusteohjelmistoon syötetty kapasiteetti määrittää ennusteen suuruuden yhdessä sääennusteen kanssa”, Laatikainen huomauttaa.

Tiedot asennetusta aurinkovoimasta perustuvat isoimpien jakeluverkkoyhtiöiden Fingridille toimittamaan tietoon asiakkaiden aurinkovoimaloista. Fingridillä on tätä varten oma sähköpostiosoite aurinkovoima@fingrid.fi.

Lisäksi Fingrid saa useista lähteistä, kuten Ilmatieteen laitokselta yleisiä sääennusteita sekä alueittaisia auringonsäteilyn ennusteita. ”Auringonsäteilyn ennuste ottaa kantaa myös pilvisyyteen. Lisäksi myös lämpötila ja tuulen voimakkuus vaikuttavat siihen, paljonko aurinkovoimala tuottaa. Paneelit tuottavat sähköä enemmän, kun ne pysyvät viileinä”, Laatikainen kertoo.

Kaikki jakeluverkkoyhtiöt ilmoittavat vuosittain Energiavirastolle omaan verkkoon liitetyn aurinkovoiman määrän. Energiavirasto puolestaan ilmoittaa edellisen vuoden luvut aina seuraavana kesänä. Siitä Fingrid varmistaa, että oma, suurimpien yhtiöiden tietoihin perustuva arvio on oikeansuuntainen.

Gigawatti ensimmäinen tavoite

Professori Jero Aholan mukaan runsaat kymmenen prosenttia Suomen energiankulutuksesta voitaisiin kattaa aurinkovoimalla, ja nyt ollaan vasta lähestymässä prosenttia. Hän ei ota kantaa siihen, koska tämä tavoite saavutetaan, mutta ensimmäinen tavoite voisi olla gigawatti.

”Vuosien 2025–2030 aikana Suomessa pitäisi olla vähintään gigawatti aurinkovoimaa asennettuna. Tanskalla se on jo saavutettu ja Ruotsissakin ollaan lähellä. ”

Sillä välin LUT-yliopistossa jatketaan aurinkosähkön sovelluksien tutkimusta. Selvitteillä on tällä hetkellä muiden muassa, mitä tarkoittaa off -grid ja voisiko omakotitalolla olla iso aurinkovoimala, maalämpöpumppu ja vetyvarasto.