Toimivat sähkömarkkinat tarvitsevat hyvät siirtoyhteydet – varsinkin nyt kun puhdas tuotanto kasvaa

Hinta miinuksella? Sähkömarkkinoille tulee yhä enemmän puhdasta uusiutuvaa sähköä, mikä on tietysti hyvä asia. Uusiutuvan sähkön mukana on kuitenkin tullut myös entistä enemmän hintavaihtelua; esimerkiksi viime helmikuussa sähkön hinta painui yhtenä yönä miinukselle.

– Tämän vuoden aikana on nähty runsasta vesivoiman tarjontaa, runsaasti tuulivoimaa ja alhaista kulutusta. Siksi tukkumarkkinoilla on ollut melko alhaisia sähkön hintatasoja, ja Suomen kautta on siirretty paljon sähköä Baltian suuntaan, sanoo Fingridin varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Sähkömarkkinoilla tuotannon ja kulutuksen pitää olla tasapainossa joka hetki. Suurin osa sähkökaupasta käydään vuorokausimarkkinoilla päivää ennen sähkön toimitusta. Sähkön tuottajat ja ostajat lähettävät tarjoukset sähköpörsseihin ja yhteinen eurooppalainen algoritmi laskee hinnat vuorokauden joka tunnille.

Sähkön hinta-alue, tai ammattikielellä tarjousalue, on alue, jonka sisällä sähköä voi siirtää ongelmitta. Yleensä Euroopassa hinta-alueet noudattavat maiden rajoja. Poikkeuksiakin on:

• Ruotsi jakaantui 2000-luvun alussa useampaan alueeseen, koska siirtoverkko ei ollut enää riittävän vahva. Pohjoisessa on runsaasti vesi- ja tuulivoimaa ja etelässä paljon kulutusta. Verkon siirtokyky ei riitä, jolloin hinnat eriytyvät.

• Norjassa sähköverkko on rakentunut aikanaan vesivoimaloiden ympärille ja valtakunnalliset yhteydet ovat heikkoja.

• Saksassa on neljä siirtoverkkoyhtiötä. Maa on yhtä hinta-aluetta, mutta siirtoyhteydet ovat jo pitkään olleet riittämättömiä siirtämään pohjoisen runsaan tuulivoimatuotannon etelässä sijaitsevan kulutuksen käyttöön. Tällöin joudutaan turvautumaan vastakauppoihin.

– Silloin voi syntyä tilanteita, joissa Pohjois-Saksassa ostetaan tuotantoa alas ja vähennetään tuulivoiman tuotantoa ja Etelä-Saksassa lisätään sähköntuotantoa hiilellä tai maakaasulla, eivätkä päästöt vähenekään toivotusti.

Jos siirtokapasiteetti ei riitä, alueiden hinnat eriytyvät toisistaan. Kantaverkkoyhtiöille syntyy tässä tilanteessa pullonkaulatuloja.

– Fingrid pitää pullonkaulatulot erillään taseessaan ja käyttää ne investointeihin, joilla vahvistetaan verkkoa ja lisätään siirtokapasiteettia, kertoo Sihvonen-Punkka.

Fingrid luottaa sähkömarkkinoihin – hintasignaalin toimivuus on tärkeää

Suomi on sähkömarkkinoilla yhtenäinen hinta-alue, eli tukkumarkkinahinta sähkölle on joka puolella Suomea sama. Suomen hinnat noudattavat milloin jonkin Ruotsin hinta-alueen, milloin Baltian hintoja sen mukaan, mistä suunnasta siirtokapasiteettia on parhaiten tarjolla.

– Kun meillä on vahva kantaverkko ja hyvät yhteydet naapurimaihin, ne tasoittavat tuotannon vaihteluita. Tarvitaan mahdollisimman laajat markkinat, jotta sään mukaan vaihteleva sähköntuotanto saadaan jouhevasti markkinoille, sanoo Asta Sihvonen-Punkka.

Euroopan sähkömarkkinoilla lasketaan päivittäin sähkön siirtokapasiteetti kaupankäyntiä varten eri tarjousalueiden välille. EU-lainsäädäntöön on vastikään tullut vaatimus, että vähintään 70 prosenttia siirtokapasiteetista tulee antaa markkinoiden käyttöön.

Fingrid antaa joka hetki markkinoille mahdollisimman suuren kapasiteetin ottaen huomioon käyttövarmuuden: Ruotsin ja Viron tasasähköyhteyksillä 100 prosenttia ja pohjoisen rajajohdoilla vähän alle sen.

– Me luotamme markkinoihin ja pidämme hintasignaalin toimivuutta tärkeänä. Keski-Euroopassa on paljon suunnittelemattomia siirtoja ja kapasiteettia ei ole annettu täysimääräisesti markkinoille.

Fingrid onkin panostanut rajat ylittäviin siirtoyhteyksiin Ruotsin, Norjan ja Viron suuntaan. Siirtoyhteyksien tuontikapasiteetti on runsaat 5 000 megawattia. Tämä on tärkeää kotimaisen sähköntuotannon täydentämiseen myös talven kulutushuipuissa.

– Olemme panostaneet siirtoyhteyksien luotettavuuteen ja käytettävyyteen. Yhteytemme ovat Pohjoismaiden parhaita. Rajasiirtokapasiteetti on poissa käytöstä vain 1–2 prosenttia vuoden tunneista – tämä on älyttömän tärkeä asia markkinoiden kannalta.

Tutustu sähköjärjestelmän reaaliaikaiseen tilaan ja hintatasoon.

Artikkeli on julkaistu MustRead Energy -uutiskirjeessä 14.10.2020.