Miten tulit nykyiseen tehtävääsi?
Olen valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1992. Aloitin urani IVO Voimansiirto Oy:ssä, josta myöhemmin tuli nykyinen Fingrid. Ennen nykyistä tehtävääni valvomopäällikkönä toimin noin kymmenen vuotta strategisen verkkosuunnittelun päällikkönä.
Urani kehityskaari on ollut opettavainen: Ensin tuli tutuksi sisäinen verkko ja koko Suomen järjestelmä, sitten Pohjoismaiden ja myöhemmin koko Euroopan kantaverkkotoiminta. Strategisessa suunnittelussa keskityttiin siihen, miltä verkko näyttää vuonna 2030 tai 2040. Valvomopäällikön työssä taas tarkastellaan, miltä järjestelmä näyttää nyt tai ensi viikolla.
Mitä erityistä työssäsi on meneillään juuri nyt?
Akuutein asia viime aikoina on ollut tietenkin korona. Aloimme alkukeväällä hyvin varhaisessa vaiheessa suojata kriittisesti tärkeää valvomoa ja sen työntekijöitä vähentämällä käyntejä ja kontakteja sekä hajauttamalla valvomotoimintaa useaan toimipisteeseen. Hallittu hajaannus pienentää mahdollisen koronatartunnan leviämisen riskiä.
Valvomon toiminnan kehittämisessä on myös monenlaista meneillään, ja prosessit uudistuvat Pohjoismaisella tasolla. Osallistumme moniin erilaisiin hankkeisiin, kuten pohjoismaiseen käytön suunnittelutoimiston toimintaan Kööpenhaminassa. Olemme mukana myös yhteisessä Nordic Balancing Model -ohjelmassa.
Mikä työssäsi on hyvää?
Olen viihtynyt työssäni ja pidän ihmisten kanssa työskentelystä. Työssäni ja koko energia-alalla meillä on sama päämäärä: työskentelemme yhdessä, jotta meillä olisi tulevaisuudessa puhtaampi sähköjärjestelmä.
Miten työsi kehittyy tulevaisuudessa, millaisia haasteita voi tulla ratkottavaksi?
Ympäröivä sähköjärjestelmä kehittyy koko ajan, mikä muuttaa myös toimintamallejamme. Tuulivoiman ja aurinkoenergian lisääntyessä voimajärjestelmän toiminta muuttuu aiempaa vaikeammin ennakoitavaksi. Tällä hetkellä järjestelmää ajetaan tunnin tasolla, mutta tulevaisuudessa pyritään jo vartin tasoon. Tämä vaatii toimintamallien kehittämistä ja automatiikan lisäämistä.
Mistä sinua ei tunneta?
Muutama vuosi sitten oli kuuma kesä, eikä juoksemisesta tullut mitään. Silloin innostuin toden teolla pyöräilystä. Jo parina kesänä olen tehnyt pidemmän pyöräreissun, esimerkiksi upea Saariston Rengastie on tullut pyöräillen tutuksi.
