Vuonna 2019 sattui seitsemän poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa, joista kaksi luokitettiin vakaviksi. Välitavoite vuoden 2019 yhdistetylle työtapaturmataajuudelle oli alle 5 (poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa/ miljoona työtuntia). Sitä emme saavuttaneet, kun taajuus jäi arvoon 5,5.
työpaikkatapaturmista kolme sattui voimajohtoinvestoinneissa, yksi voimajohtokunnossapidossa, yksi sähköasemaprojektissa, yksi sähköasemakunnossapidossa ja yksi kasvuston käsittelyssä. Liukastumiset ja kompastumiset aiheuttivat noin puolet poissaoloon johtaneista työpaikkatapaturmista. Huomionarvoista on, että kolme tapaturmaa aiheutui pyörivistä koneiden teristä. Näistä yksi oli vakava, koska se johti pysyvään haittaan, kun raivaussahan terä leikkasi työntekijän sormen.
Toinen vakava työpaikkatapaturma sattui voimajohtoinvestoinnissa, kun työntekijä liukastui metsäkoneen lavalla loukaten kätensä. Tämä tapaturma aiheutti yli 30 sairauspoissaolopäivää. Tapaturmien taustalla oli samoja syitä kuin aikaisempinakin vuosina: liukkaus, maaston epätasaisuus sekä riittämätön turvallisuussuunnittelu yllättävissä tilanteissa. Muutostilanteissa sattuu usein tapaturmia, minkä vuoksi on tärkeää pysäyttää työt yllättävissä tilanteissa ja suunnitella työ rauhassa turvalliseksi.
Fingridin työmailla tehtiin tänäkin vuonna aktiivisesti ennakoivaa työturvallisuustyötä. Turvallisuushavaintojen ja läheltä piti -tilanteiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Havainnoista suurin osa tehtiin sähköasema- ja voimajohtoinvestoinneissa, mutta myös kunnossapidossa tehtiin hyvin havaintoja. Turvallisuushavaintojen määrä on viime vuosina kasvanut ja työntekijät ovat kiitettävästi osallistuneet työturvallisuuden yhteiseen kehittämiseen. Turvallisuushavaintojen määrän lisäksi tärkeää on niiden laatu ja se, miten opimme niistä. Turvavartteja pidettiin Fingridin työmailla sunnilleen saman verran kuin vuonna 2018, noin 500.
Vuonna 2019 ei sattunut yhtään A-vakavuusluokan läheltä piti -tilannetta. Keskivakavia B-luokan läheltä piti -tilanteita sattui kuitenkin yli 10. B-vakavuusluokkaan luokitettiin muun muassa seuraavat läheltä piti -tilanteet:
- Maapohjan pettäminen nostotyön yhteydessä aiheutti kolme keskivakavaa läheltä piti -tilannetta. Yhdessäkään näistä tapauksista nostokone ei päässyt kaatumaan, mutta maapohjan pettäessä on aina henkilövahinkojen ja suurten materiaalivahinkojen riski. Syinä näihin tapahtumiin olivat joko puutteelliset nosturien petaukset tai maapohjan kantavuuden virhearvio.
- Yksi hakkuukone oli vähällä kaatua, kun kone lähti luisumaan jäisessä ja lumisessa rinteessä.
- Puutteellinen elementtisuunnitelma aiheutti vaaraa, kun elementtien tuentojen reiät oli tehty elementtitehtaalla liian pieniksi ja tämän vuoksi elementeillä olisi ollut vaara kaatua esimerkiksi tuulikuorman vuoksi. Onneksi toimittaja huomasi elementeissä olevan virheen ennen kuin asennustyöhön ryhdyttiin.
- Johtimen vedon yhteydessä katkesi johtimen kiristysvaijeri, kun johtimia käytettiin ylikireydessä eristimien asentamista varten. Johdin ei päässyt putoamaan, koska se oli varmistettu jarrukoneeseen.
- Voimajohtohankkeessa purettava pylväs kaatui viereisen 20 kilovoltin jännitteisen voimajohdon päälle. Purettavan pylvään kaatumista viereisen linjan päälle ei ollut estetty esimerkiksi sivutaakilla.
- Sähköasemahankkeessa kytkinkentän vaakaorteen kiinnitetyt ilmajohtojen virtaköydet aiheuttivat kolmevaiheisen oikosulun käyttöönotossa.
- Lisäksi vaaraa aiheutti jännitteinen kaapeli muuntajan kaasuanalysaattorin asennuksessa, kun asentaja luuli
kyseistä kaapelia jännitteettömäksi.
Vuonna 2019 tehtiin yhteensä yhdeksän vastuullisuusauditointia sähköasema- ja voimajohtohankkeissa, varavoimalaitoshankkeessa sekä kasvuston käsittelyssä. Vastuullisuusauditoinneissa Fingrid varmistaa, että työmaan toiminta vastaa Fingridin ja lainsäädännön vaatimuksia työturvallisuus- ja ympäristöasioissa sekä työvoiman vastuullisuusasioissa.
Kehitettävää löytyi muun muassa riskien arvioinneissa, erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden tunnistamisessa, pätevyyksien hallinnassa ja verkkokoulusuorituksissa sekä nostoapuvälineissä. Hienoa on, että toimittajat ovat ottaneet palautteen ja kehitysehdotukset positiivisin mielin vastaan. Kehitystä on tapahtunut maa- ja vesirakennusmittariseurannan (MVR) mittausosaamisessa, turvallisuussuunnitelmien laadussa ja vuoden lopulla myös nostoapuvälineiden kunnossa. Vuonna 2020 tehdään noin kymmenen vastuullisuusauditointia.
Tutustu Fingridin työturvallisuuden toimintatapoihin ja tavoitteisiin täällä.
