Asiakkaiden tietoisuus EU-verkkosäännön vaatimuksista on kasvanut merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana, kun säännöstä johtuvia toimenpiteitä on pohdittu useissa eri työryhmissä, sanoo Elenian käyttöpäällikkö Heikki Paananen, joka toimi vuoden 2019 loppuun saakka myös Fingridin käyttötoimikunnan puheenjohtajana.
UPM Energyn vesivoimapäällikkö Pekka Pollari puolestaan korostaa, että verkkosäännön vaatimusten ohjeistusten tulee olla mahdollisimman selkeitä ja yksityiskohtaisia, jotta osataan tehdä oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan.
– Asiakkaiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Verkkosääntö edellyttää investointeja, jolloin suunnittelun tulee olla pitkäjänteistä. Äkilliset muutokset merkitsevät tuplainvestointeja, Pollari sanoo.
UPM:ssa verkkosäännön vaatimuksiin pystytään vastaamaan jo nykyisillä toimenpiteillä hyvin.
– 24 tunnin toimintakykyvaatimus on hyvässä mallissa. Verkon käytönpalautusta ja siihen liittyvien 24 tunnin vaatimusten toteutusta UPM:stä Fingridin ja asiakkaiden suuntaan koordinoi Tampereen valvomo. Tehtaiden osalta on enemmän ratkottavia asioita edessä, Pollari sanoo.
Älykkäämpi alitaajuussuojausjärjestelmä tuo lisää joustoa
Elenian Heikki Paananen kertoo, kuinka heillä asioita on suunniteltu ja edistetty kolmella tasolla.
– Olemme seuranneet aktiivisesti Fingridin ohjeita ja toimineet niiden mukaan. Tietoliikenneyhteyksien varmentaminen 24 h -vikasietoisiksi on jo toteutettu varayhteyden osalta ja pääyhteys on suunnittelussa. Samoin verkkosäännön piiriin kuuluvien sähköasemien päivittäminen uusien vaatimusten tasolle on työn alla. Alitaajuussuojausjärjestelmän osalta olemme tehneet yhteistyötä Fingridin kanssa ja tavoitteena on toteuttaa suunnitelmat ensi vuoden aikana, Paananen sanoo.
Fingridin valvomopäällikkö Jari Siltalan mukaan uusi alitaajuussuojausjärjestelmä vastaa nykytilanteeseen verrattuna paremmin hajautetun tuotannon asettamiin tulevaisuuden haasteisiin, kun suojaus viedään kantaverkkotasolta jakeluverkkoihin ja sähkönkulutuskohteisiin.
– Uudistettu alitaajuussuojausjärjestelmä erottelee joustavammin ja järkevämmin jakeluverkon kulutusta ja tuotantoa. Häiriötilanteiden vaikutukset voidaan minimoida tehokkaammin. Järjestelmä tuo myös lisää vastuuta jakeluverkon haltijoille, Siltala sanoo.
Verkkosääntö koordinoi ja yhtenäistää käytäntöjä
Sähköverkon hätätilan ja käytönpalautuksen verkkosääntö määrittelee yhteiset vaatimukset ja tavoitteet sähköjärjestelmän hätä-, suurhäiriö- ja palautustilojen käsittelyyn. Verkkosäännön avulla pyritään koordinoimaan ja yhtenäistämään sähköjärjestelmän käyttöä hätä-, suurhäiriö- ja palautustiloissa eri osapuolten välillä koko EU:n alueella ja kolmansien maiden kanssa.
Verkkosääntö NC ER velvoittaa kaikki eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt tekemään kaksi suunnitelmaa, eli järjestelmän varautumis- ja käytönpalautussuunnitelmat. Lisäksi on nimettävä ne merkittävät osapuolet ja sähköasemat, joita tarvitaan suunnitelman toteuttamiseksi.
– Fingridin tehtävänä on toimittaa Energiavirastolle lista merkittävistä osapuolista, joita verkkosääntö koskee. Kehitämme parhaillaan älykästä prosessia listan ylläpitämiseen. Näin saamme tulevaisuudessa esimerkiksi uudet tuulivoimapuistot heti mukaan järjestelmään, Siltala sanoo.
Neljä velvoitetta kantaverkkoon liittyneillle toimijoille
Verkkosääntö antaa varautumisvelvoitteita kantaverkkoyhtiö Fingridin lisäksi myös Fingridin nimeämille, järjestelmän varautumis- ja käytönpalvelusuunnitelman kannalta merkittäville jakeluverkon haltijoille sekä sähkön tuottajille ja kuluttajille.
Käytönpalautussuunnitelman kannalta merkittäviksi nimetyiltä osapuolilta edellytetään ensinnäkin, että ne täyttävät kriittisten työkalujen ja tilojen käytettävyyden osalta 24 tunnin toimintakykyvaatimukset, mukaan lukien valvomo.
Toiseksi niiden on varmistettava merkittäviksi nimettyjen sähköasemien toimintakyky.
Kolmantena tehtävänä on varmistaa käytönvalvontajärjestelmä ja sen toiminnan kannalta välttämättömät järjestelmät, mukaan lukien tietoliikenne.
Neljäntenä velvoitteena on järjestää puheviestintä Fingridin suuntaan niin, että puheluja voidaan hätä- tai suuronnettomuustilanteessa priorisoida.
