Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen etsii kuumeisesti keinoja päästä eroon fossiilisesta lämmöntuotannosta, etunenässä kivihiilen poltosta.
– Hanasaaren kivihiilivoimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Sille meillä on jo korvaavat ratkaisut mietittynä. Salmisaaren voimalaitoksella kivihiilestä luovutaan kivihiilikiellon myötä toukokuuhun 2029 mennessä, Helenin älykkäät kiinteistöt -yksikön liiketoiminnan kehityspäällikkö Pirjo Jantunen kertoo.
Jantunen on toiminut aiemmin Helenin yritysvastuupäällikkönä ja ollut mukana laatimassa Helenin strategiaa. Myös Jantunen pitää hallitusohjelman tavoitteita päästövähennyksistä kunnianhimoisina, mutta tervetulleina.
– Helenin näkökulmasta iso haaste on lämmönkulutuksen vaihtelu kesän ja talven välillä. Kesän voimme pian hoitaa hyödyntämällä hukkalämpöjä, mutta talvella on vielä joidenkin vuosien ajan pakko polttaa jotain, jotta saadaan pidettyä kaupunki lämpimänä.
– Vuosaareen on suunnitteilla biolämpölaitos, joka korvaa ison osan Hanasaaren tuotantokapasiteetista. Lisäksi rakennamme uusia lämpövarastoja ja hukkalämpöä hyödyntäviä lämpöpumppulaitoksia. Lisäämme myös yhteistyötä naapuriyhtiöiden kanssa, jotta voimme ostaa ja myydä lämpöä tarpeen mukaan.
Lämpövarastoja öljyluoliin ja hukkalämpöä kaukolämmöksi
Helenin lämpövarastot ovat valtavia vesisäiliöitä, joita lämmitetään silloin, kun kysyntä on pienempää. Lämpöä puretaan varastosta kulutuksen kasvaessa. Parhaillaan rakenteilla on viikkotason lämpövarasto Mustikkamaan öljyluoliin. Se valmistuu vuonna 2021 ja vähentää Helenin laskelmien mukaan hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa.
Myös ensimmäinen lämmön kausivarasto on alustavasti suunnitteilla Kruunuvuoren rannassa sijaitseviin käytöstä poistuneisiin öljyluoliin.
– Luolat täytettäisiin kesällä lämpimällä merivedellä. Talvella lämpöä otettaisiin lämpöpumpuilla luolien merivedestä, Jantunen kertoo.
Varastoinnin lisäksi Helenissä etsitään hukkalämpövirtoja, joita voisi hyödyntää lämpöpumppujen avulla. Jo olemassa olevissa lämpöpumppulaitoksissa kerätään kaukolämmöksi muun muassa puhdistetun jäteveden lämpöä ja kaukojäähdytyksen avulla kiinteistöistä kerättyä lämpöenergiaa.
Automaatio tuo joustoa ja energiatehokkuutta
Älykkäät automatisoidut ratkaisut auttavat uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja tuovat energiajärjestelmään resilienssiä. Automaatio on Jantusen mukaan välttämätöntä myös kysyntäjouston kehittämisessä ja energiajärjestelmien integroinnissa.
– Jos meillä on esimerkiksi liikaa halpaa tuulivoimaa, voimme varastoida sitä kaukolämpöjärjestelmään. Liikenteen puolella olemme pilotoineet sähköauton latureita, jotka voivat lataamisen lisäksi ottaa akuista virtaa sähköverkkoon.
Energiatehokkuuden puolella Helen tarjoaa palvelua, joka vähentää rakennuksen lämmönkulutusta 5–10 prosenttia olosuhteita mittaavien sensoreiden avulla. Meneillään on myös lämmöntuotannon kysyntäjoustokokeilu, jossa asunnon lämmitystä vähennetään hetkellisesti.
– Tutkimme, haittaako asukasta, jos lämpötila muuttuu vaikka puoli astetta.
Tulevaisuudessa geotermistä- ja merivesilämpöä
Salmisaaren kivihiilivoimalan korvaajien ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen osalta Helenissä odotellaan vielä uusien teknologioiden kehittymistä ennen investointipäätöksiä.
– Geoterminen lämpö, pienet modulaariset ydinreaktorit ja ”power-to-x”-menetelmät kiinnostavat. Seuraamme myös merivesilämpöpumppujen kehitystä, Jantunen luettelee.
Hiilineutraalin tulevaisuuden ideoinnin tueksi etsitään myös ulkopuolista apua. Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren aloitteesta Helsingin kaupunki valmistelee kansainvälistä haastekilpailua Helsinki Energy Challengea, jossa haetaan uusia innovaatioita, teknologioita ja ratkaisuja Helsingin tulevaisuuden lämmöntuotantoon. Kilpailun palkinto on miljoona euroa.