Länsisalmen sähköasema on uusi maamerkki Vantaalla: sähkö on nyt näkyvää ohikulkijoille

Vuonna 1994 rakennettu Länsisalmen sähköasema uudistettiin perusteellisesti. Rakennustyöt valmistuivat jouluksi 2017. Aseman tunnusmerkkejä ovat kaariportaali ja lasinen julkisivu, joka hohtaa pimeässä kauas. Asema on tärkeä pääkaupunkiseudun sähkönsiirrossa, sillä sen kautta kulkee keskimäärin noin puolet Helsingin ja Vantaan alueen käyttämästä sähköstä, tarvittaessa vaikka koko määrä.

– Rakensimme aseman kokonaan uudelleen, ja paransimme kantaverkon käyttövarmuutta pääkaupunkiseudulla. Tammisto–Anttila -johto jaettiin Tammisto–Länsisalmi- ja Länsisalmi–Anttila-johdoiksi. Jos toiseen niistä tulisi vika, Länsisalmen asema varmistaa sähkönsiirron edelleen. Tämä on tärkeää, sillä Helsinki ja Vantaa ovat Tammiston ja Länsisalmen asemien kautta yhteydessä kantaverkkoon, kertoo Fingridin projektipäällikkö Jarmo Henttinen.

Länsisalmen asema on saanut jo paljon tunnustusta onnistuneesta lopputuloksesta. Vantaan kaupunki palkitsi toteutuksen Kehäkukka-tunnustuksella. Maailmanlaajuisessa arkkitehtuurikilpailussa, WAF:ssa Amsterdamissa asema valittiin omassa kategoriassaan maailman parhaaksi. Kansainvälinen tuomaristo antoi erityistunnustusta tilaajan, Fingridin, rohkealle satsaukselle ulkoasuun.

Näkyvä sijainti inspiroi ulkoasun suunnittelua

Fingrid lähti alusta alkaen rohkean uudistuksen tielle saneeraustyötä suunnitellessaan.

– Perinteisellä avokenttä tekniikalla tämän kokoluokan asema olisi vaatinut jalkapallokentän kokoisen alueen, nyt kaasueristeinen kytkinlaitos mahtuu tenniskentän kokoiseen rakennukseen. Ajattelimme, että tehdään asemasta saman tien ulkoasultaan hienompi, kun se sijaitsee näin näkyvällä paikalla, Henttinen selvittää.

Poikkeuksellista oli sekin, että normaalisti Fingrid hankkii aseman yhdeltä toimittajalta kokonaisurakkana, nyt Fingrid pilkkoi toteutusta.

Arkkitehti Bratislav Toskovic Parviainen Arkkitehdit Oy:stä sai eteensä valmiit, fysiikan lainalaisuuksien mukaan määritellyt mitat, joiden pohjalta hän lähti hahmottelemaan visiotaan. Hän kertoo, että suunnitteluun vaikutti paitsi sähköaseman sijainti kahden vilkkaan liikenneväylän välissä, myös se, että rakennuksen julkisivu on joka puolelta pääjulkisivu. Sen ohi liikkuu päivittäin tuhansia autoja ja pyöräilijöitä.

– Oli todella inspiroivaa astua ensimmäistä kertaa muuntamobunkkerin sisään. Siellä oli täydellinen järjestys, jossa jokaisella laitteella oli oma funktionsa. Kaikki oli pelkistettyä ja kaunista, Toskovic kuvailee ideansa syntyä.

– Haasteet suunnittelulle olivat ihan erilaiset kuin tyyppirakentamisessa. Valmis rakennus on miltei sentilleen yhtä suuri, kuin laitteistot vaativat, Henttinen huomioi.

Portaalin kaaren valmistus täysin oma taiteenlajinsa

Ulkopintojen materiaaliksi valikoitui konstailemattomia materiaaleja, joilla on kaikilla oma luonnollinen värinsä: niin betonilla, vihertävä lankkulasilla ja ruskeaksi ajan myötä muuntuvalla teräksellä.

– Lasi valittiin julkisivuun siksi, että suurten johtojen eristimet ovat lasista. Näin sähkö tulee näkyväksi, kun julkisivut syttyvät pimeällä. Portaalin väri sopii kaikkiin vuodenaikoihin, ja materiaali on huoltovapaa. Portaalin huolto maalaamalla olisi sekä vaarallista että kallista, Toskovic tuo esiin.

Kaarevan portaalin toteutus vaati monen ammattilaisen yhteistyötä. Portaaliin käytetyt metallilevyt on valmistettu Puolassa, josta ne toimitettiin putkeksi työstettäväksi Italiaan. Putket taivutettiin kaarelle Iso-Britanniassa ja hitsattiin yhteen Tallinnassa.

Sähköaseman uusi muuntaja valmistettiin Etelä-Koreassa. Fingridin 400 kV:n muuntajat ovat 300 000 kilon painoisena painavimpia yksittäisiä kappeleita, mitä Suomen maanteillä on liikkunut.

– Muuntaja kuljetettiin yhden viikonlopun aikana Hakkilan siirtokuormauspaikalta vastavirtaan Kehä III:ta pitkin Länsisalmeen. Kehä III suljettiin tuolloin muulta liikenteeltä, Henttinen kertoo.

Projekti eteni sujuvasti nopeassa aikataulussa

Projekti edistyi vauhdikkaalla aikataululla eteenpäin. Investointipäätöksen jälkeen sähköaseman uudistus oli valmis 27 kuukaudessa, josta rakennusvaihe vei 21 kuukautta.

Arkkitehti sai suunnitelmat valmiiksi muutamassa kuukaudessa. Vantaan kaupunki hyväksyi rakennussuunnitelmat ripeästi, ilman suurempia muutoksia.

– Koko ketju onnistui projektin ajan. Pysyimme suunnitellussa aikataulussa ja noin 18,5 miljoonan budjetissa, Henttinen iloitsee.

– Tämä oli ehkä sujuvin projekti koko urani aikana. Kaikki osapuolet olivat huippuammattilaisia, ja yhteistyö vaivattoman rentoa, mikä heijastui lopputulokseen. Iso kiitos kuuluu myös Vantaan kaupungille, Tosckovic kehuu.

Vantaan palkintotiedote: http://archinfo.fi/2018/03/vuoden-2018-kehakukka-palkinto-fingridin-lansisalmen-sahkoasemalle/